tiistai 10. syyskuuta 2019

Yksinkertaisesti - Rohkaisemme verkkoyhteisöihin

Viime kevään ja kesän aikana Satu ja Minna pohtivat projektin toimintoja ja ydintekemistämme. Mitä  me teemme ja mitä haluamme kertoa siitä teille? Huomasimme, että sitä kovin mielellään haluaa kertoa kaiken. Heräsi uusi ajatus, että me voidaan kertoa niistä pienistä yksityiskohdista viestinnän avulla silloin tällöin. Mutta ydinviesti ja -toiminta on parasta kertoa selkeästi ja yksinkertaisemmin.

Meidän tavoite on saada seniorit mukaan verkkoyhteisöihin, jotta he voivat kokea yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta sekä saavat vertaistukea. Tässä kuvana, mitä me teemme:


Käy myös kurkkaamassa meidän verkkoesittely, jossa kerromme ydintoiminnastamme eli verkkoyhteisötoiminnasta. Kirsikkana kakussa sieltä löytyy myös muutama esimerkki minkälaisia pilotteja olemme tehneet.

Yksinkertaisuus on uusi musta!

maanantai 24. kesäkuuta 2019

SenioriVerkon DigiKyllit esittelyssä

Meiltä välillä kysytään, keitä oikein on DigiKyllit. Tämän luettuasi tiedät, ketä SenioriVerkko-projektissa työskentelee. Tässä siis esittelyt:


Olen Satu, projektikoordinaattori ja verkkoyhteisökehittäjä. 

Koulutukseni lähtee sosiaalialalta liikkeelle, olen sosionomi AMK. Harrastin sosionomin ammatin rinnalla vuosien ajan aktiivisesti tieto- ja viestintätekniikkaa ilokseni. Oli aika luonnollista hankkia siitä ammattikin. Niinpä olen myös  informaatioteknologian sekä markkinoinnin datanomi. 

Ja kun homma vei mimmin mukanaan niin mukaan tuli  viestintä ja informaatiotieteiden erikoistumisopinnot,  yhteisömanagerikurssi (cmadfi) ja sitten löysinkin itseni jo hyvinvointiteknologian parista.

Tätä kaikkea olen saanut monipuolisesti toteuttaa SenioriVerkossa. Tykkään työstäni ja sen vaihtelevuudesta. Parasta on ihmiset ja vuorovaikutus, tapahtui se sitten verkossa tai livenä.

Haluan rohkaista kaikkia naisia ja tyttöjä kokeilemaan ammattina tieto- ja viestintätekniikkaa. Se on hauskaa. Lisäksi haluan Minnan tapaan omalla esimerkillä luoda sosiaaliseen mediaan positiivista ja iloista meininkiä. Pidän rennosta meiningistä. Turha pönöttäminen ei ole minun juttuni.

Vapaa-ajalla minut löytää useimmiten luonnosta ja lenkkipolulta. Lukeminenkin on hauskaa. Lisäksi rakastan hyvää ja mieluiten muiden tekemää ruokaa.

Mottoni on: tyhjän saa pyytämättäkin.

Satu Veltheim


Olen Minna, projektisuunnittelija, verkkoyhteisökehittäjä ja yhteisömanageri.

Koulutukseltani olen ohjelmistosuunnittelija, sosionomi AMK, yo-markkinointimerkonomi. Lisäopintoja olen haalinut viestinnästä, sosiaalisesta mediasta sekä terveys- ja hyvinvointiteknologiasta.

Olen työskennellyt SenioriVerkossa kohta 8 vuotta. Sitä ennen mielenterveyskuntoutujien parissa yhdistyksessä, osastosihteerinä opetusministeriössä ja Nokialla monessa tehtävässä.

Erityistaito: olen SMD-standardoitu juotostarkastaja. 

Olen kotoisin Varsinais-Suomesta.

Lempipaikkani on metsä.

Haluan omalla esimerkillä luoda sosiaaliseen mediaan positiivista ja iloista meininkiä.

Olen huolellinen, maalaisjärkinen, oikeudenmukainen, kiltti ja ennakkoluuloton.

Tykkään hymiöistä, valokuvaamisesta, lukemisesta, luonnosta ja saunasta.

Minna Piispanen


Olen DigiKylli, projektin virtuaalinen daami.

Olen syntynyt vuonna 2014 ja esiäitini on Kylli-täti.

Haluan herättää keskustelua senioreiden tekniikan käyttöön ja hyvinvointiin liittyen.

Saatan välillä innostua muustakin kuin teknologiasta, olenhan lennokas ja monesta innostuva tyyppi.

Haluan olla pääosin positiivinen, mutta joskus myös AnarkistiKylli nostaa päätään.

Olen mukava, helpostilähestyttävä, huumorintajuinen ja joskus pehmo.

Tykkään mobiililaitteista, tulevaisuusvisioinnista ja haluan ottaa rennosti.

Puhun mielelläni netin hyvistä puolista ja kannustamisen tärkeydestä.

DigiKylli

keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

DigiTrainee - vanhustyötä toisella tavalla

Toukokuu suhahti DigiTrainee-ohjelman merkeissä. Nuoret tutustuivat vanhustyöhön Helykodeissa ja tällä kertaa mukana oli digitaalista vanhustyötä. Perinteisen hoitotyön lisäksi nuoret saivat aavistuksen siitä, miten esimerkiksi tabletteja voi käyttää iloksi ja hyödyksi vanhustyössä.

Senioreiden ja nuorten yhteinen mobiilikuvauskurssi oli kohokohta minullekin. Yhdessä treenasimme taitavan valokuvaajan Aten kanssa kännykkä- ja tablettikuvausta. Atte kertoi meille faktaa sommittelusta, valaistuksesta ja potrettikuvauksesta. Kimpassa sitten harjoittelimme. Sekä nuoret että seniorit tarvitsivat selvästi lempeää patistelua ja rohkaisua, jotta uskalsivat osallistua. Mehän emme olleet ammattikuvaajia, joten ei pelkoa, että tekisi jotain "väärin". Lopuksi kuulin kommetteja, että kyllä kannatti osallistua. Todellakin, Minna ja Satukin oppivat käyttämään kännykän kameraa uusin tavoin.

Olin etukäteen koonnut kätevän linkkilistan, jossa oli materiaalia pelien hyödyistä, koodaamisesta ja ryhmätoiminnasta. Siihen nuoret saivat tutustua oma-aloitteisesti. He saivat näin tietoa mm. siitä, miten netin liikuntavinkeillä tai luontosivustoilla voi ilahduttaa senioria.

Alun epäröinnin jälkeen nuoret ja seniorit innostuivat myös tablettipeli- ja taidehetkistä. Tärkeää oli tehdä ja kokeilla asioita yhdessä. Ja se kohtaaminen... sivukorvalla kuuntelin, mitä kaikkea nuoret ja seniorit juttelivat. Siinä moni ennakkoluulo karsiutui molemminpuolin. Jo ensimmäisellä kerralla eräs seniori sanoi: "Vaikka olemme erilaisia ja eri ikäisiä, samaa luuta ja lihaa olemme sisältä." Yhdyn tähän!

Tsekkaa DigiTrainee-taidenäyttely.
Tsekkaa DigiTrainee-valokuvanäyttely.


DigiTrainee-ohjelman järjesti Valli ry:n Vanhustyön Trainee. SenioriVerkko oli mukana yhteistyössä digiasioihin liittyen. Käy lukemassa lisää Trainee-toiminnasta Tilaa nuorten ja ikäihmisten kohtaamisille -blogikirjoituksesta.


Mobiilikuvausta.

Pelaamista ja taiteilua.

maanantai 13. toukokuuta 2019

"Paina tuosta hyvä ihminen", kiljaisi Aune

”No nyt ne tempun teki”, tokaisi naapurin Aune, 84 vuotta. Yhdessä ihmeteltiin pesutuvassa juuri saapunutta pesukonetta. Aune pyykkikorinsa kanssa ja minä varaamassa vuoroa. Uusi, hieno ja täysin digitaalisella näytöllä varustettu kone odotti käyttäjäänsä.

Yhdessä alettiin ihmettä tutkimaan. Pikaohjeen mukaan piti vain käynnistää kone ja valita oikea ohjelma. Niinhän me sitten tehtiin. Kone päälle ja hyvin pienikokoiseen näyttöön ilmestyi kolme kuvaketta: 30, 40 ja 60. Nähdäkseen tarkemmin Aunen piti ihan mennä kyykkyyn ja kumartua. Asteitahan nuo olivat, se ymmärrettiin. Numeroitten vieressä oli nuolet vasemmalle ja oikealle. Perille meni.

”Mistä tässä painetaan nappia?”, kysyi Aune. Selitin ettei ole nappia, vaan masiina toimii kosketusnäytöllä. Siitä Aune ei tiennyt mitään, eikä ollut ikinä kokeillutkaan. Yhdessä valittiin oikea lämpötila. Sitten tulikin tenkkapoo. Mistä tiesi mitä pesuohjelma sisältää, kun samoja lämpötiloja oli useita eri vaihtoehtoja valittavana. No, sekin löytyi, kun aikamme paineltiin. Ei ollut ihan helppoa.

Kone hurahti käyntiin ja näytti numeroa 60. ”Nyt laitoit mun paidoille 60 kun piti olla 40”, kauhistui Aune. No niin olin tehnytkin vahingossa. Äkkiä ohjelman pysäytys… missä hiidessä se on? "Paina tuosta hyvä ihminen", kiljaisi Aune ja tökkäsi sormella käden kuvaa näytössä. Kone pysähtyi saman tien. Aune näytti tyytyväiseltä ja minä hämmentyneeltä. Kysyin, mistä ihmeestä Aune tiesi sen olevan pysäytyskohta. ”No kaikkihan tietää mitä tällainen kämmenen kuva meinaa, se on stop.”

Näin sitä oppii. Arvostaisimme silti Aunen kanssa, että koneessa olisi edes yksi painettava nappi, josta saisi takuuvarmasti yhden perusohjelman päälle. Ja ilman pienen ruudun tihrustelua kyykkyasennossa, kiitos.


keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Näin pudotat seniorin digikelkasta!

Hei sinä, joka kohtaat digistä, teknologiasta ja netistä kiinnostuneen seniorin. Tässä lista, miten varmistat seniorin putoamisen digikärryiltä.

1. Hanki seniorille joku vanha tietokone tai kännykkä. Ei sillä niin väliä ole, hidashan hän on kuitenkin.

2. Tee netissä aina ja joka paikassa kaikki seniorin puolesta. Se kun käy näppärämmin ja nopeammin niin.

3. Hermostu vietävästi, kun seniori kyselee outoja kysymyksiä tekniikasta ja netistä.

4. Kun opetat seniorille jotain, älä missään nimessä toista opettamaasi asiaa enää koskaan.

5. Varoittele senioria ylettömästi ja koko ajan netin vaaroista.

6. Älä milloinkaan kerro seniorille mitä kaikkea iloa ja hyötyä netistä ja sen palvelusta on arkielämässä.

7. Ja hyvänen aika sentään, älä missään nimessä tue ja rohkaise senioria kokeilemaan tekniikkaa ja nettiä.

Vai miten se oli?

Jos kuitenkin haluat kannustaa, niin opastusta ja tukea on tarjolla:
SeniorSurf - materiaalia, opastuspaikkoja, ideoita.
Enter ry - vertaisopastusta, itseopiskelumateriaalia.
Digitreenit - Yle Oppimisen digiaiheinen vertaistukiryhmä.



maanantai 15. huhtikuuta 2019

On se kivempi halata, kun on jotain josta ottaa kiinni

Viime keskiviikkona kokoonnuimme Motivisti-pilotin loppuarvioinnin merkeissä. Maaliskuun puolessa välissä aloitettiin tositoimet ja nyt oli aika lopettaa. Fiiliksen ja keskustelujemme perusteella voi arvailla, ettei hyvinvoinnin metsästys lopu tähän. Osallistujien into omaksua uutta ja uudenlaisia tapoja seurata hyvinvointiaan oli mahtava. Yhteisöllisyyden rooli onnistumisessa oli isossa asemassa. Iloa tuottivat ryhmätapaamiset, huonokin päivä muuttuu äkkiä hyväksi, kun pääsee yhdessä nauramaan, kahvittelemaan ja keskustelemaan.

Mitä tuloksia sitten saatiin? Ilahduttavia ja innostavia. Saatoimme todeta että Terveyskylän Motivisti-sovellus auttoi ja motivoi osallistujia seuraamaan omaa hyvinvointiaan. Lisätuloksena osallistujat oppivat, tekniikan haasteista huolimatta, uusia mobiili- ja verkkotaitoja. He innostuivat asentamaan tai käyttämään puhelimen omaa askelmittariakin. Osallistujat oppivat tuntemaan ja käyttämään verkkopalveluita (OmaKanta, Kansalaisneuvonta, Youtube jne.) Mobiilitaidot kasvoivat ja aina se ilahduttaa, että uusia tuttavuuksiakin syntyi.

Tähän muutama kommentti osallistujilta:
  • ”Tavoitteitani: Pysähdyn joka päivä katsomaan luonnon kauneutta, veden juonnin lisääminen, ulkoilua puoli tuntia joka päivä." 
  • "Helppo ja yksinkertainen meikäläisellekin, ei tarvitse painaa montaa nappia.”

  • “Kyllä tämä on haastanut itsensä käyttämään tätä digiä.” 
  • “vaikka tämä on pelkkä aparaatti joka kysyy niin ei sille voi valehdella.”
  • “On vaikeaa tämä puhelimen käyttö, kysyy kokoajan salasanoja, mistä sellaisen saa? ” 
  • “En olisi arvannut, että puhelimessa voi olla tällaisia juttuja, askeleitakin mittaa.” 
  • “Kaikkea sitä löytyy ja en oo tiennyt yhtään.”

Lopuksi voi todeta, että hyvinvoinnin seuranta ei saa olla liian tiukkaa. Erään tavoitteena oli luopua sokerileivoksista. Ei ihan tavoite täyttynyt, mutta käytiin keskustelua siitä, ettei saa olla itselle liian ankara. Elämästä pitää nauttia. ”On se kivempi halata, kun on jotain josta ottaa kiinni.”

Lue myös aiheesta aiempi kirjoitus. Seniorit motivaatiota jahtaamassa.

Innostunut porukka sai innostavia tuloksia

perjantai 22. maaliskuuta 2019

Seniorit motivaatiota jahtaamassa

Meillä on käynnissä Motivisti-pilotti yhteistyössä Helsingin kaupungin Rudolfin palvelukeskustoiminnan kanssa. Joukko innokkaita senioreita testaa Terveyskylän Motivisti-sovellusta ja kokoontuu neljä kertaa jakamaan ajatuksiaan sovelluksesta ja motivaatiosta.

Osa innokkaista osallistujista.

Ensimmäisellä kerralla latasimme sovelluksen puhelimeen ja tutkimme sen ominaisuuksia. Kaikki halukkaat saivat asettaa itselleen mielekkään tavoitteen. Niitä olivat mm. kävelyn lisääminen, pullan vähentäminen, kasvisten syönnin lisääminen ja ystävyydessä kehittyminen. Tutustuimme myös Terveyskylän eri taloihin. Liikunnasta innostuneet latasivat askelmittari-sovelluksia kännykkäänsä.

Toisella kerralla kävimme läpi kokemuksia Motivistista. Sovellus on osallistujien mielestä helppokäyttöinen. Sitä kaivattiin, että saisi asettaa itselleen useamman kuin yhden tavoitteen. Lisäksi kummastusta herätti se, että kun tehtävä on asetettu, niin sovelluksessa ei päässyt aloitussivulle (ellei keskeytä tehtävää). Sovelluksen lähettämät päivittäiset inspiraatiolauseet olivat osalta kadonneet taivaantuuliin, niin kävi DigiKyllillekin. Sovelluksen ehdottamia tehtäviä on paljon, mutta oman tehtävän lisääminenkin onnistuu.

Motivaation suhteen sovelluksesta oli hyötyä. Osallistujat tunnustivat, että vastasivat sovelluksen kysymyksiin onnistumisesta totuudenmukaisesti. "Eihän koneelle halua valehdella." Kävimme kivoja keskusteluja hyvinvointiin ja terveyteen liittyen. Nyt on uudet tavoitteet asetettu ja kaksi kokoontumista vielä jäljellä. Hyvinvointiteknologia selvästi kiinnostaa!

Kurkkaa alla olevalta videolta tunnelmia!


keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Ruutuaikaa julkisissa

”Sinäkin siinä aikuinen nainen, naama kiinni kännykässä”,  mutisi mummo ärtyneenä ja kapusi viereeni bussin penkille. ”Sitä vasebookkiakos siellä luetaan?”  Vastasin, että olen menossa kokoukseen ja katselen työasioita puhelimesta. ”Jaa, vai sellaista”. ”Eipä ennen työasioita bussissa hoidettu, mutta ei ollu tuollasia välineitäkään".

Kerroin rouvalle, että työni liittyy kännyköihin ja vieläpä senioreihin. Lientyneenä hän kertoi ostaneensa muutama kuukausi sitten älykännykän, muttei koskaan käyttäneensä sitä.  Hukkaan olivat nekin rahat menneet. Oli niin paljon ymmärrettävää eikä NE POJAT kaupassa olleet mitään kertoneet. Ottaneet rahat, pakanneet kännykän kassiin kotelossaan ja mummo matkaan hyvän päivän toivotusten kera. ”Eipä silti, en minä olisi mitään osannut niiltä kysyäkään.”

Loppumatkan käytimme kännykän pikakurssiin. Näytin mitä kaikkea sillä voi tehdä ja kuinka se yleensä ottaen toimii. Napattiin matkalta kuvakin ja sehän vasta oli oikein innostavaa. Matka oli hauska ja antoisa molemmille. Neuvoin Enter Ry:n opastuspaikkoja ja rouva päätti rohkaistuneena suunnata oppiin. Bussipysäkillä Itiksessä vielä halattiin. Kyllä se aikuisten ruutuaika julkisissa joskus kannattaa.
Karttapalvelukin kännykässä on kätevä apuväline

torstai 21. helmikuuta 2019

Sote-ammattilainen, oletko digitaitava?

Miksi sinun pitäisi olla digitaitava? Kun omaat taidot käyttää älylaitteita ja sovelluksia, voit hyödyntää uusia työtapoja ja toimintamahdollisuuksia. Korviini on kantautunut, että motivaatiota kyllä löytyy käyttää uusia työtapoja ja -välineitä. Ammattilaisten digitaitavuus edellyttää, että innostuksen lisäksi työntekijän laitteet ovat kunnossa ja työnantaja tarjoaa tarvittavan opastuksen.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten digitaitavuudesta on iloa ja hyötyä sekä heille itselleen, että asiakkaille. Monet työtehtävät nopeutuvat, kun voit esimerkiksi jo asiakkaan luona tutkia tarvittavat tiedot netistä. Voit käyttää hyödyksi pelejä, videoita ja kuvia. Kun asiakas kyselee apua kännykkänsä tai tabletin käytössä, mikäs sen upeampaa kuin se, että osaat näppäränä neuvoa häntä. Sehän auttaa senioria digiloikan ottamisessa. Kun hän osaa ja uskaltaa itse hoitaa asioitaan, se kasvattaa omanarvontuntoa ja luo turvallisuuttakin.

Olkaamme kaikki digitaitavia! Kurkkaa täältä koko stoori: Miksi DigiTaitavuutta?


perjantai 18. tammikuuta 2019

Säästä rahaa ja hanki kunnon työkalut

Hep, käsi ylös, jos olet kuullut, että esimiehellä on upea älykännykkä ja liikkuvaa työtä tekevällä työntekijällä on vanhempi kapula. Jopa sellainen, jossa ei ole nettiyhteyttä tai mahdollisuutta ottaa kuvia. DigiKylli nostaa käden, surullisena! Minnalla ja Sadulla on työvälineet hyvällä mallilla, mutta olen törmännyt paikkoihin, joissa parantamisen varaa on!

Älypuhelin ei ole vain puhelin, jolla ollaan yhteydessä soittaen tai viestien. Sillä työntekijä voi hoitaa työtään monimuotoisesti. Nykyajan puhelin on viestintäväline, jolla voi seurata kalenteria, ottaa ja katsoa valokuvia ja videokuvaa, hoitaa sähköpostit, katsoa karttaa ja navigoida, voi kuunnella radiota, katsella tv-ohjelmia, tehdä esityksiä, etsiä netistä tietoa, markkinoida työtään ja yritystään. Ja sovellusten määrä on valtava, jos tarvitsee askelmittaria, se löytyy. Pimeässä apu löytyy kännykän taskulampusta. Voit tarvita ajastusta tai herätystä, sekin onnistuu. Sanakirja ja käännösapukin löytyy taskustasi. Jopa kompassi, vatupassi tai parkkikolikko löytyy sovelluksista.

Voisin kuvitella, että työnantaja haluaa, että työ sujuu nopeasti ja helposti. Työntekijän fiiliskin on positiivinen, kun hän saa tehdä asiakastyötä parhain mahdollisin laittein ja apuvälinein. Sehän luo hyvää työilmapiiriä, nostaa motivaatiota ja innovatiivisuutta. Työntekijä saa käyttää uusia työtapoja, jotka nostavat tehokkuutta. Ehkäpä työntekijä keksii myös uusia mahtavia työtapoja, jotka hyödyttävät häntä ja asiakasta lisää. Rahan ja työajan säästämisestä työnantaja varmasti pitää. Siispä panostus hyviin työvälineisiin kannattaa, tämä on minun mielipiteeni.

Herätkää esimiehet ja hankinnoista päättävät! Työvälineet ajantasalle ja tehkää DigiKylli iloiseksi.

DigiKylliä harmittaa!

torstai 10. tammikuuta 2019

Tilastot - SenioriVerkon painajainen

SenioriVerkon tavoitteena on saada iäkäs kohderyhmä mukaan verkkoyhteisöihin osallistumaan ja kokemaan yhteisöllisyyttä sekä turvallisuuden tunnetta. Kohderyhmämme on iältään 70+. Käytännössä SenioriVerkon kohdalla se tarkoittaa, että enemmistö on lähellä 80 vuotta ja vanhin hiippailee sadan vuoden tienoilla.

Tilastokeskuksen julkaisun mukaan (linkki alla) 89 prosenttia 16–89 -vuotiaista suomalaisista käyttää nettiä ja käyttäjien osuus kasvoi vuonna 2018 vain vanhimmissa ikäryhmissä. Kuulostaa kaikkiaan hyvältä vai mitä?  No joo, mutta siinäpä se haaste meille! Tilaston mukaan ne iäkkäät, jotka ovat seuranneet jotain yhteisöpalvelua ovat tässä: 65–74 -vuotiaat, 29% ja 75–89 -vuotiaat, 10 %. Meidän porukka on tuo 10 % ...niin ja minne se meidän 100-vuotias unohtui tilastoista? Tässäpä pohdittavaa.

Vuonna 2018 kerroimme iäkkäille verkkoyhteisöjen ja verkkopalvelujen hyödyistä. Olemme kertoneet mitä niissä voi tehdä ja miten liittyä. Olemme harjoitelleet yhdessä mm. WhatsAppin käyttöä. Monilla on jo älykännykkä tai tabletti mukanaan, monilla ei. Lähestymme hyödyn ja palvelujen kautta. Teemme yhdessä, kokeilemme ja opettelemme jokaisen omaan tahtiin. Jokainen oppii omalla tavallaan. Ikä ei ole se este. Suurimpia esteitä ovat laitteiden puute, uskon puute, ennakkoluulot ja tietämättömyys näistä palveluista mahdollisuuksineen. Osan iäkkäistä omaiset, kanssasisaret ja lehtijutut ovat onnistuneet pelottamaan verkkopalvelujen vaaroista.

Innostus verkkoyhteisöjä ja -palveluja kohtaan on suuri, kun ennakkoluulot on ohitettu ja palvelut tuodaan hyödyllisinä ja hauskoina mahdollisuuksina eteen. Jatkamme sitkeästi tavoitettamme kohti. Ehkä Tilastokeskuksen vuoden 2019 tilasto näiltä kohdin olisi jo noussut edes hieman. Sitä odotellessa aloitamme iäkkäiden digikuvaus- ja Instagram-ryhmät. Ehkä se auttaa tilastojakin.

Stean 2020 strategian tavoitteet ovat: yhdenvertaisuus, kohtaamiset ja voimavarat. Nämä ovat meidänkin tavoitteemme. Kohtaaminen verkossa on yhtä arvokas kuin livenäkin ja joillekin ainoa vaihtoehto. Verkkopalveluissa ja -yhteisöissä iäkäs voi kokea toimivansa yhdenvertaisena kohtaajana saaden muilta voimavaroja. Tämän eteen SenioriVerkko toimii.



Yksinkertaisesti - Rohkaisemme verkkoyhteisöihin

Viime kevään ja kesän aikana Satu ja Minna pohtivat projektin toimintoja ja ydintekemistämme. Mitä  me teemme ja mitä haluamme kertoa siitä ...

Eniten luetut 2018