keskiviikko 11. maaliskuuta 2020

Taiteilevat mummot digi-ajan hermolla

Neljännessä muraalisuunnittelu-työpajassa Petri heijasti seinämaalauksen luonnoksen projektorilla seinälle. Ja vielä sille seinälle, johon maalaus oikeasti tulee. Nyt alkoi asia konkretisoitua Helykodin asukkaillekin. Luonnosta katsellessa rouville tuli vielä mieleen mitä yksityiskohtia kuvassa voisi olla. He heittelivät ajatuksia mansikoista, oravasta puussa (käpy suussa) ja pöllöstä kurkistamassa puun kolosta. Petri uteli mihin hahmoja maalattaisiin. Seinällä on onneksi kivasti tilaa monelle pienelle otukselle.


Käsittelimme tällä kertaa myös sitä, mitä tarkoittaa lisätty todellisuus. Ei ollut ihan selvää miten maalaus herää henkiin ja kuvat voivat liikkua ja tuottaa ääntä. Minna täsmensi, että ensin tabletille tai älykännykkään ladataan Artivive-sovellus. Kun sovellus avataan ja osoitetaan maalausta, laitteen ruudulla muraalin hahmot voivat liikkua paikasta toiseen tai esim. Mörri-möykky saattaa alkaa laulaa. Eräs rouva meitä muistutteli, että eivät enää heidän ikäiset tiedä mitään digijutuista ja digitalisaatiosta. Mutta siihen Satu osuvasti totesi, että tehän olette edelläkävijöitä nyt, kun olette luomassa uutta. Tuskin monenkaan sukulainen tai ystävä on ollut suunnittelemassa ja tekemässä yhteisöllistä lisätyn todellisuuden muraaliteosta.

Ja sitten... Petri veti ensimmäiset viivat puhdistetulle valkoiselle seinälle. Rouvia ensin vähän kauhistutti ja sitten nauratti. Kyllä joku osaa! Ja Petrihän kyllä osaa. Niin vain seinälle hahmottui maisema. Tällä kertaa kukaan asukkaista ei halunnut maalata, mutta onneksi se sujui Petriltä vaivattomasti. Ja Minnakin pääsi maalaamaan, siitä hän ilahtui suuresti. Päivän päätteeksi seinä sai siis jo väriäkin.




PS. Täältä pääset lukemaan mitä tähän mennessä on tapahtunut.

Muraalisuunnittelutyöpaja III: Veli päästäinen pyrkii unelmamaisemaan.
Muraalisuunnittelutyöpaja II: Onko unelmamaisemassa Mörri-möykyn pesä?
Muraalisuunnittelutyöpaja I: Yhteinen unelmamaisema ja lisätty todellisuus.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2020

Veli päästäinen pyrkii unelmamaisemaan

Kolmas muraalisuunnittelutyöpaja käytiin läpi mansikoiden voimalla. Juttelimme tästä kummallisesta lumettomasta talvesta ja lumikelloista, jotka jo kukkivat. Kukkasten kautta pääsimme väreihin ja taiteilija-Petri esitteli värikarttaa, johon hän oli lisännyt viime kerran toivevärejä.

Yhdessä tutkitaan luonnoksia.
Petri näytti meille tekemäänsä luonnosta, jossa näkyy ehdotus seinämaalauksen taustamaisemaksi. Siinä on vihreää maata, vettä, taivasta, puu ja taustalla mäki tai vuori. Heti tuli toiveena, että puu saisi näyttää rosoisemmalta ja eläväpintaiselta. Maisema herätti rouvissa myös uusia hahmoideoita. Lintuja toivottiin maalaukseen, ja perhosia, kimalaisia, ampiaisia, koppakuoriaisia ja päästäisiä. Meidän piti ihan googlesta tutkia, mitä sanotaan tuosta samettiturkkisesta pienestä nisäkkäästä, päästäisestä. Siitä muistiin pulpahti eräälle rouvalle Helvi Juvosen runo: "Veli päästäinen, veli päästäinen, hyvä meidän on ruohossa vaeltaa. Se on onnellinen, joka kulkea saa." Kuka muistaa miten runo jatkuu?

Tällä kertaa meidän keskusteluissa pyöri näköjään vain pienet eläimet. Petri oli hahmotellut erilaisia leppäkerttuja. Niistä rouvat valitsivat mieluisan. Ja huomautuksena saatiin, että kertulla pitää ehdottomasti olla mustat pilkut. Lopuksi tuulisen ja loskasateisen ilman innoittamana eräs rouva toivoi seinälle ihanaa kesäistä auringonnousua. Eipä kuulosta hullummalta!


PS. Käy lukemassa edellisistä suunnittelutyöpajoista.

Muraalisuunnittelutyöpaja II: Onko unelmamaisemassa Mörri-möykyn pesä?
Muraalisuunnittelutyöpaja I: Yhteinen unelmamaisema ja lisätty todellisuus.

Petri esittelee taustamaisemaluonnosta.
Unelmamaisema-luonnostelua.

Miten unelmamaisema herätetään eloon?

Oletko seurannut meidän muraalin eli seinämaalauksen luomista? Täältä voit lukea aiemmat blogitekstit . Miksi me sitä niin hehkutetaan? Mitä...

Eniten luetut 2018