DigiKylli

DigiKylli

perjantai 25. toukokuuta 2018

Aikansa kutakin ja uutta putkeen

Meillä alkoi uusi projekti: SenioriVerkko - paluu tulevaisuuteen. Olen riemuissani, sillä aiheena on virtuaaliyhteisöt mm. iäkkäiden turvallisuudentunteen edistäjinä. Minähän olen itse virtuaalipersoona ja uskon tähän asiaan ihan sata lasissa. Hienoa, että myös STEA uskoi näkemykseemme siitä, että entisajan kyläyhteisöt voivat toimia ihmisten voimavaroina myös verkoissa.

Muutakin uutta tapahtuu. Minä muutan! Syksyllä aloitan toimintani tämän blogin sijasta uudella alustalla. Syyskuussa täytän neljä vuotta ja olen uusissa ympyröissä entistä visuaalisemmin ja uusin jutuin. Satu ja Minnakin ovat löytäneet selvästi uutta suuntaa. Uudet tuulet innostavat kaikkia.

Hienoa kesää kaikille ja syksyllä tavataan!




tiistai 9. tammikuuta 2018

Nyt se vaari älykännykän hankki

Se on uusi vuosi ja uudet kujeet! Lomallani tapasin innostuneen vaarin, joka on pitkän pohdinnan jälkeen hankkinut älykännykän. Siinä sitä onkin talven pimeimmät päivät vaarilla kuluneet rattoisasti, kun on luurin salaisuuksiin tutustunut.

Muutaman kerran on harmaat aivosolut olleet kovilla, kun verkkoyhteys tai puhelinnumerot ovat kadonneet. Mutta kun ei pelkää niin kokeilemalla oppii ja kysyvä ei tieltä eksy. Apua on onneksi saanut lähipiirin lisäksi puhelimen ostoliikkeestä. Todella hienoa, että ostajaa ei hylätä heti kaupanteon jälkeen, vaan ongelmatilanteessa voi palata kauppaan ja kysyä neuvoa. Palvelualttius on upea myyntivaltti näinä aikoina. Hyvä kello kauas kuuluu!

Ihan parasta on, kun vaari oppi käyttämään WhatsAppia. Videopuheluita lapsenlapselle on testattu jo. Kerran on videokuva ollut kateissa, mutta onneksi sentään ääni toimi hyvin. Eihän tuo haittaa. Uutta yhteyttä vaan kehiin ja kokeilemaan josko nyt toimisi. Valokuvia on älykännykällä helppo ottaa ja nyt lapsetkin tietävät missä mennään, kun vaari valokuvin kertoo mitä uutta on tapahtunut. Ja ne emojit, niitä riittää...

Jos kiinnostus heräsi, niin täältä löytyy lisätietoja:
SeniorSurf-sivuilta löytyy opastusmateriaalia ja opastuspaikkoja.
Enter ry:n sivuilta löytyy itseopiskelumateriaalia ja pääkaupunkiseudun opastuspaikat.

Valokuvin voi kertoa mitä uutta tapahtuu.

torstai 7. joulukuuta 2017

Miten DigiKylli innostaa tabletti-infossa?

Kun menen Sadun ja Minnan kanssa pitämään tabletti-infoa, meillä ei yleensä ole tarkkaa ”esityslistaa”.  Joskus olemme näyttäneet tämän Tabletti - mitä iloa siitä on? -videon alkuun.

Viime viikolla kävimme Asukastalo Myllärissä kertomassa tabletin iloista ja hyödyistä yhdeksälle seniorille + kahdelle työntekijälle. Satu aloitti jutustellen: ”Kuinka monella on tietokone tai tabletti?” Siitä se keskustelu sitten lähti etenemään. Nyt jaoimme tabletteja osallistujille ja kaikki halukkaat saivat kokeilla surffailua, valokuvausta ja pelaamista.

Usein herää kysymyksiä omista tietokone/tabletti/kännykkä-ongelmista. Niihin sitten parhaan mukaan yritämme vastata. Tästäkin syystä on turhaa tehdä liian tarkkaa ohjelmaa infoihin. Kaikilla osallistujilla on omat kysymykset ja innostuksen kohteet. Etenkin niitä kiinnostuksen kohteita kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Jos joku innostuu käsitöistä, etsimme käsityöohjeita. Toinen haluaa kuulla Kari Tapiota, sitten vain vinkki Youtubesta hänelle. 

Jos haluat pienen rungon, jota voisi esittelyssä käyttää, niin tässä meidän ehdotus:
  • Jos ei ole yhtään kokemusta, värityskirjalla tai piirustus-sovelluksella on helppo harjoitella sormen ja näytön käyttöä.
  • Valokuvaus ja videokuvaus. Oma tai kaverin naama tabletin ruudulla herättää kauhua ja naurua!
  • Google Maps: oman asuinkadun etsintä tai oman syntymäkodin etsintä.
  • Mielimusiikin haku Youtubesta tai esim. Piano-sovelluksen pimputtelu.
  • Pelaaminen on hauska ja mukava tapa tutustua tabletin toimintoihin (Pasianssi, Buttons and Scissors, Mahjong)
  • Jos uutiset kiinnostavat Ylen sivuja kannattaa kurkata.
Tällä kertaa yksi senioreista ei halunnut kokeilla tablettia. Sehän pitää muistaa, että on kunnioitettava jokaisen omaa päätöstä. Jos ei halua, niin me ei pakoteta. Mutta Minna kertoi, että kaksi vastarannankiiskeä himpun verran innostuivat tabletin mahdollisuuksista surffailun jälkeen. Että jospa sittenkin joskus laitteen hankkisi... kun sillä sinne verkkopankkiinkin pääsee näppärästi!




keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Käyttäydy hyvä ihminen!

Tunnustan, olen Sadun ja Minnan kanssa puhunut hieman arvostelevaan sävyyn joistakin julkkiksista. Ja naureskellut monen toilailuille. Se on itsestä tuntunut jälkeenpäin ikävälle ja nololle. Mutta ei ole pieneen mieleenkään tullut kirjoittaa keskustelupalstoille tai ylipäätään julkisesti nettiin epäasiallisia kommentteja.

Viime aikoina on keskusteltu siitä, mitä sananvapauden nimissä voi netissä kirjoitella. Mikä on kiusaamista, mikä epäasiallista tai epäkohteliasta. Nettiin on helppo kirjoittaa kommenttinsa nimettömänä ja pikaistuksissaan. Hyvä pohdintasääntö on se, että voisitko sanoa kirjoittamasi mielipiteen kasvotusten?

Löysin Väestöliiton sivuilta nuorille tarkoitetun netiketin. Siinä kiteytetään hyvin miten netissä tulisi muita kohdella: "Käyttäydy muita kohtaan samoin kuin toivoisit itseäsi kohtaan käyttäydyttävän." Tämä on nyt minun toiveeni sinulle, mieti miten muita kohtelet ja ole inhimillinen, ystävällinen ja huomaavainen (sekä netissä että livenä). Minäkin aion tehdä niin. Hyvä luo hyvää!



keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Voiko kosketus olla aito verkossa?

Tuntuu, että on ikuisuus siitä, kun aloitin SenioriVerkon virtuaalihahmona. Olen nähnyt ja kirjoittanut paljon... hahmottanut SenioriVerkon toimintaa, tuloksia ja haasteita.

Näin loppumetreillä koen suurimmaksi haasteeksi asenteet teknologiaa kohtaan. Helposti verrataan ihmistä ja laitetta. "Ei laite voi korvata ihmistä." "Henkilökohtainen kohtaaminen on tärkeä". "Yksinäisyyttä vähentää parhaiten tapaaminen yhdessä." "Inhimillinen kosketus on arvokasta".

Kaikki tämä on totta. Laite ei korvaa ihmistä. Me SenioriVerkossa näemme tekniikan välineenä hyvinvointiin. Lisäksi me näemme sen tasa-arvokysymyksenä. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät tilapäisesti tai ehkä pysyvästi kykene saapumaan live-tapaamisiin. Koemme, että heillekin on tarjottava samoja mahdollisuuksia kuin niille, jotka voivat osallistua fyysisesti ryhmätoimintoihin. 

Puhutaan etäpalveluista. Meidän mielestämme ne ovat lähipalveluita. Kohtaaminen on aina arvokas ja aito tapahtui se laitteen välityksellä tai muulla tavoin. Tapaaminen verkossa voi koskettaa ja lievittää yksinäisyyden tunnetta. On hienoa, että on monenlaisia mahdollisuuksia kokoontua, kohdata ja nauttia muiden seurasta... vaikka juuri kotoaan käsin laitteen välityksellä.

Mahdollisuuksia kohtaamisiin kaikille

torstai 19. lokakuuta 2017

Helkutin automaatit!

Nyt paloi käämit Kylliltäkin. Kauhea kiire. Juna tulee asemaa kohti, missä lippuautomaatti? Apua, laiturin toisessa päässä. Hiki päässä kipitän sinne. Seutulippu, yksi aikuinen... maksu. Minne se kortti työnnetään? Kortti sisään, tunnus ja missä hiidessä se lippu on? No, tulihan se, mutta eri kolosta kun luulin. Junassa kukaan ei kysy lippua.

Haen postista pakettia. Sen piti tulla pakettiautomaattiin kotini viereen. Tilasin sen sinne siksi, että helppo ja nopea tapa noutaa. Näin mainostettiin. Postiin se kuitenkin oli päätynyt. Kaksi vaihtoehtoa: asiakaspalvelu jonotusnumerolla tai pikanouto. Pikanoudon automaatin edessä on ruuhkaa. Pakettien noutajat eivät oikein ymmärrä miten toimitaan. Vanhempi rouva kaivaa kännykkää ja etsii lähetystunnusta. Viivakoodiakin pitäisi vilauttaa. Henkkarit putoaa lattialle. Menen suosiolla jonotukseen ja loppujen lopuksi olen paketti kainalossa ennen pikanoutajia.

Osa pakettini sisällöstä menee palautukseen. Palautuslapussa on sen pakettiautomaatin osoitetieto. Joudun kuitenkin tekemään palautuksen postin kautta, koska paketti sinne oli päätynytkin. Näin ainakin olin ymmärtävinäni postin ohjeista. Virkailija sanoo että olisi sen EHKÄ voinut sinne automaattiinkin palauttaa.

Ettei migreeni iskisi, niin aikaa matkakorttiini menen ostamaan suosiolla R-kioskilta. Siellä on ainakin hymyilevä myyjä ja piisaa kun näpyttelee pankkitunnuksen tai ojentaa ryppyisen setelin.

Tämä tänään näistä elämää helpottavista palveluista. Käytettävyyttä kuulutetaan!

Eihän näistä selviä kiireessä Erkkikään!!!!

torstai 5. lokakuuta 2017

Kun vaari taitelijaksi ryhtyi

Vaari on taiteillut jo vuosia sitten, ihan perinteisesti maalaten. Kun hän osti tietokoneen, selvisi pian, että sieltähän löytyy piirustusohjelma. Piirtäminen oli oivallista hiiriharjoittelua. Aluksi syntyi pilakuvia, joita olemme projektin aikana jakaneetkin.

Vaarin taidot ja tiedot tietokoneesta sekä Paint-ohjelmasta lisääntyivät. Mustavalkoiset pilakuvat muuttuivat värikkäiksi taideteoksiksi, joissa pääosassa on luonto. Usein kuvissa seikkailevat myös vaari, mummi ja tyttärenpoika. Kaukana toisistaan asuvat vaari ja poika ovat näin kontaktissa, yhdessä. Vaarilla on mielekästä tekemistä ja pojalla ihmettelyn aiheita kuvissa. Kyllä tietotekniikasta on moneksi!

Hirvi-teos valmistumassa.

"Tossahan on metso-lintu."

Tietokonetaidetta parhaimmillaan