torstai 7. joulukuuta 2017

Miten DigiKylli innostaa tabletti-infossa?

Kun menen Sadun ja Minnan kanssa pitämään tabletti-infoa, meillä ei yleensä ole tarkkaa ”esityslistaa”.  Joskus olemme näyttäneet tämän Tabletti - mitä iloa siitä on? -videon alkuun.

Viime viikolla kävimme Asukastalo Myllärissä kertomassa tabletin iloista ja hyödyistä yhdeksälle seniorille + kahdelle työntekijälle. Satu aloitti jutustellen: ”Kuinka monella on tietokone tai tabletti?” Siitä se keskustelu sitten lähti etenemään. Nyt jaoimme tabletteja osallistujille ja kaikki halukkaat saivat kokeilla surffailua, valokuvausta ja pelaamista.

Usein herää kysymyksiä omista tietokone/tabletti/kännykkä-ongelmista. Niihin sitten parhaan mukaan yritämme vastata. Tästäkin syystä on turhaa tehdä liian tarkkaa ohjelmaa infoihin. Kaikilla osallistujilla on omat kysymykset ja innostuksen kohteet. Etenkin niitä kiinnostuksen kohteita kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Jos joku innostuu käsitöistä, etsimme käsityöohjeita. Toinen haluaa kuulla Kari Tapiota, sitten vain vinkki Youtubesta hänelle. 

Jos haluat pienen rungon, jota voisi esittelyssä käyttää, niin tässä meidän ehdotus:
  • Jos ei ole yhtään kokemusta, värityskirjalla tai piirustus-sovelluksella on helppo harjoitella sormen ja näytön käyttöä.
  • Valokuvaus ja videokuvaus. Oma tai kaverin naama tabletin ruudulla herättää kauhua ja naurua!
  • Google Maps: oman asuinkadun etsintä tai oman syntymäkodin etsintä.
  • Mielimusiikin haku Youtubesta tai esim. Piano-sovelluksen pimputtelu.
  • Pelaaminen on hauska ja mukava tapa tutustua tabletin toimintoihin (Pasianssi, Buttons and Scissors, Mahjong)
  • Jos uutiset kiinnostavat Ylen sivuja kannattaa kurkata.
Tällä kertaa yksi senioreista ei halunnut kokeilla tablettia. Sehän pitää muistaa, että on kunnioitettava jokaisen omaa päätöstä. Jos ei halua, niin me ei pakoteta. Mutta Minna kertoi, että kaksi vastarannankiiskeä himpun verran innostuivat tabletin mahdollisuuksista surffailun jälkeen. Että jospa sittenkin joskus laitteen hankkisi... kun sillä sinne verkkopankkiinkin pääsee näppärästi!




keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Käyttäydy hyvä ihminen!

Tunnustan, olen Sadun ja Minnan kanssa puhunut hieman arvostelevaan sävyyn joistakin julkkiksista. Ja naureskellut monen toilailuille. Se on itsestä tuntunut jälkeenpäin ikävälle ja nololle. Mutta ei ole pieneen mieleenkään tullut kirjoittaa keskustelupalstoille tai ylipäätään julkisesti nettiin epäasiallisia kommentteja.

Viime aikoina on keskusteltu siitä, mitä sananvapauden nimissä voi netissä kirjoitella. Mikä on kiusaamista, mikä epäasiallista tai epäkohteliasta. Nettiin on helppo kirjoittaa kommenttinsa nimettömänä ja pikaistuksissaan. Hyvä pohdintasääntö on se, että voisitko sanoa kirjoittamasi mielipiteen kasvotusten?

Löysin Väestöliiton sivuilta nuorille tarkoitetun netiketin. Siinä kiteytetään hyvin miten netissä tulisi muita kohdella: "Käyttäydy muita kohtaan samoin kuin toivoisit itseäsi kohtaan käyttäydyttävän." Tämä on nyt minun toiveeni sinulle, mieti miten muita kohtelet ja ole inhimillinen, ystävällinen ja huomaavainen (sekä netissä että livenä). Minäkin aion tehdä niin. Hyvä luo hyvää!



keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Voiko kosketus olla aito verkossa?

Tuntuu, että on ikuisuus siitä, kun aloitin SenioriVerkon virtuaalihahmona. Olen nähnyt ja kirjoittanut paljon... hahmottanut SenioriVerkon toimintaa, tuloksia ja haasteita.

Näin loppumetreillä koen suurimmaksi haasteeksi asenteet teknologiaa kohtaan. Helposti verrataan ihmistä ja laitetta. "Ei laite voi korvata ihmistä." "Henkilökohtainen kohtaaminen on tärkeä". "Yksinäisyyttä vähentää parhaiten tapaaminen yhdessä." "Inhimillinen kosketus on arvokasta".

Kaikki tämä on totta. Laite ei korvaa ihmistä. Me SenioriVerkossa näemme tekniikan välineenä hyvinvointiin. Lisäksi me näemme sen tasa-arvokysymyksenä. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät tilapäisesti tai ehkä pysyvästi kykene saapumaan live-tapaamisiin. Koemme, että heillekin on tarjottava samoja mahdollisuuksia kuin niille, jotka voivat osallistua fyysisesti ryhmätoimintoihin. 

Puhutaan etäpalveluista. Meidän mielestämme ne ovat lähipalveluita. Kohtaaminen on aina arvokas ja aito tapahtui se laitteen välityksellä tai muulla tavoin. Tapaaminen verkossa voi koskettaa ja lievittää yksinäisyyden tunnetta. On hienoa, että on monenlaisia mahdollisuuksia kokoontua, kohdata ja nauttia muiden seurasta... vaikka juuri kotoaan käsin laitteen välityksellä.

Mahdollisuuksia kohtaamisiin kaikille

torstai 19. lokakuuta 2017

Helkutin automaatit!

Nyt paloi käämit Kylliltäkin. Kauhea kiire. Juna tulee asemaa kohti, missä lippuautomaatti? Apua, laiturin toisessa päässä. Hiki päässä kipitän sinne. Seutulippu, yksi aikuinen... maksu. Minne se kortti työnnetään? Kortti sisään, tunnus ja missä hiidessä se lippu on? No, tulihan se, mutta eri kolosta kun luulin. Junassa kukaan ei kysy lippua.

Haen postista pakettia. Sen piti tulla pakettiautomaattiin kotini viereen. Tilasin sen sinne siksi, että helppo ja nopea tapa noutaa. Näin mainostettiin. Postiin se kuitenkin oli päätynyt. Kaksi vaihtoehtoa: asiakaspalvelu jonotusnumerolla tai pikanouto. Pikanoudon automaatin edessä on ruuhkaa. Pakettien noutajat eivät oikein ymmärrä miten toimitaan. Vanhempi rouva kaivaa kännykkää ja etsii lähetystunnusta. Viivakoodiakin pitäisi vilauttaa. Henkkarit putoaa lattialle. Menen suosiolla jonotukseen ja loppujen lopuksi olen paketti kainalossa ennen pikanoutajia.

Osa pakettini sisällöstä menee palautukseen. Palautuslapussa on sen pakettiautomaatin osoitetieto. Joudun kuitenkin tekemään palautuksen postin kautta, koska paketti sinne oli päätynytkin. Näin ainakin olin ymmärtävinäni postin ohjeista. Virkailija sanoo että olisi sen EHKÄ voinut sinne automaattiinkin palauttaa.

Ettei migreeni iskisi, niin aikaa matkakorttiini menen ostamaan suosiolla R-kioskilta. Siellä on ainakin hymyilevä myyjä ja piisaa kun näpyttelee pankkitunnuksen tai ojentaa ryppyisen setelin.

Tämä tänään näistä elämää helpottavista palveluista. Käytettävyyttä kuulutetaan!

Eihän näistä selviä kiireessä Erkkikään!!!!

torstai 5. lokakuuta 2017

Kun vaari taitelijaksi ryhtyi

Vaari on taiteillut jo vuosia sitten, ihan perinteisesti maalaten. Kun hän osti tietokoneen, selvisi pian, että sieltähän löytyy piirustusohjelma. Piirtäminen oli oivallista hiiriharjoittelua. Aluksi syntyi pilakuvia, joita olemme projektin aikana jakaneetkin.

Vaarin taidot ja tiedot tietokoneesta sekä Paint-ohjelmasta lisääntyivät. Mustavalkoiset pilakuvat muuttuivat värikkäiksi taideteoksiksi, joissa pääosassa on luonto. Usein kuvissa seikkailevat myös vaari, mummi ja tyttärenpoika. Kaukana toisistaan asuvat vaari ja poika ovat näin kontaktissa, yhdessä. Vaarilla on mielekästä tekemistä ja pojalla ihmettelyn aiheita kuvissa. Kyllä tietotekniikasta on moneksi!

Hirvi-teos valmistumassa.

"Tossahan on metso-lintu."

Tietokonetaidetta parhaimmillaan



torstai 28. syyskuuta 2017

Jos et tiedä, niin et osaa kaivata

Se aika vuodesta, kun Satu ja Minna pähkäilevät tuloslaskelman, menojen ja tulojen kanssa. Huh mitä puuhaa, ihan näin höyryn nousevan heidän korvistaan! Mutta pakkohan raha-asiat on selvittää juurta jaksaen. Nyt kun budjetti on jälleen hallussa, niin voidaan yhdessä tarkentaa loppuvuoden toimia.

Vauhtia on muutoinkin piisannut. Olemme olleet kertomassa tabletin mahdollisuuksista ja opastaneet digitarinoiden teossa. Innostusta projektikollegoissa herätti sometyöpajat, joissa Satu ja Minna kertoivat miten mainostaa omaa projektiaan ja työtään. Viestintään kannattaa panostaa, jotta muutkin tietävät sinusta ja upeista tuloksista. Yksi kommentti: "Jos et tiedä työkaluista, et osaa niitä edes kaivata. Näin sai tiedon uusista jutuista."

torstai 7. syyskuuta 2017

Mielihyväviestintää itsellesi vai viestintää kohderyhmällesi?

Terveisiä markkinoinnin viikolta. Messukeskus oli täynnä tiukkaa asiaa ja tiedonnälkäisiä kävijöitä. Paljon siellä näki ja kuuli uutta, vähän vanhaakin ja tietysti näin myös suosikkini viestinnän ihmemies Mikael Jungnerin. Pääsi pakoon taas (kin), vaikka yritin kiinni. Vikkelä mies.

Kävin kaikissa pisteissä, joissa puhuttiin visuaalisesta viestinnästä. Se on nyt THE JUTTU. Selväksi tuli, että vuonna 2018 jo 85% viestinnästä on visuaalista. Organisaatiot tarvitsevat asennemuutosta ja tiedoksi, että keskimääräinen videon katseluaika on 10 sekunttia.

Erään kollegan kanssa keskustelin, että sote-alalla on vaarana tehdä mielihyvä-viestintää itselleen. Asia on joskus niin tärkeä itselle tai organisaatiolle ja oma näkemys "asiaan kietoutunut", että unohtaa miten kohderyhmä sen kenties näkee ja haluaa kokea. Kohderyhmää varten me kuitenkin toimimme.

Hän oli tilaisuudessa, jossa pohdittiin eri tahojen kanssa senioreiden asumistarpeita: "Ite menee aina nää sote-silmälasit päällä, kun muut miettii videomainontaa ja esim. kuinka voi etänä laittaa saunan päälle tai joku käy täyttämässä jääkaapit herkuilla, mainosta siinä sitten asuntoa rollaattorin kuvalla."

SenioriVerkossa olemme käyttäneet alusta asti kuva- ja videoviestintää. Oikeastaan aloitimme sen ehkä hieman väärästä syystä...Satu ja Minna innostuivat itse siitä kovin (saattoi siinä olla pientä tulevan trendin aistintaakin hurjan innon mukana). Onneksi se kolahti sitten kohderyhmäänkin.


torstai 3. elokuuta 2017

Museoon sohvasurffaillen

Kävin lomallani Helsingin Työväenasuntomuseossa. Ihana paikka, suosittelen! Sain selville, että museo on kuvattu 360°-kameran avulla, joten kaikkia tiloja voi ihmetellä myös netin kautta.

Bongasin Suomen museoliiton sivuston Opimuseossa.fi, joka on koululaisille tarkoitettu, mutta aivan mainio sivusto myös meille varttuneemmille. Monet museot ovat tuottaneet verkkonäyttelyitä. Sieltä löytyy vaikka minkälaisia tarinoita taiteesta, historiasta, liikenteestä, sotahistoriasta ja mielenkiintoisista henkilöistä.

Lisäksi löytyy virtuaalimuseoita, jotka ovat verkkoon rakennettuja virtuaalisia museokierroksia. Jos on siis hankaluuksia päästä paikan päälle jonnekin museoon, niin siihen voi tutustua vaikka omalta kotisohvalta. Näitähän voi käyttää hyödyksi myös erilaisissa ryhmissä. Heijastaa vain sivuston seinälle ja kaikki osallistujat pääsevät nauttimaan museokierroksesta.

Helsingin Työväenasuntomuseo

torstai 22. kesäkuuta 2017

Lumyer - ja sinunkin juhannuksesi onnistuu

Juhannushan tässä nyt lähestyy vaikka säitä katsellessa tuntuis joltakin muulta. Periksi ei anneta. Jos aurinko paistaa niin mikäs mukavampaa kuin heilua ulkosalla. Jos sataa niin no hätä. Sitähän voi vaikka harjoitella kuvankäsittelyä. Se on kivaa  porukallakin.

Vinkkaan suosikkini teille.  Kaikki löytyvät Android- ja iOS-versioina.  Jos nyt olisi saanut aikaan itselleen vaikkapa punertavat silmät (kaikenmaailmat pujot, heinät ja vaikka mitkä vaarat ihmistä vaanii). Lataa Snapseed. Se on näppärä sovellus. Sillä voi parannella kuvia ja valmiitakin filttereitä löytyy. Ei tarvitse kärsiä punaisesta nenästä tai silmistä. Luontokuvatkin saavat uutta ilmettä.

Kuvista voi koota hauskan tarinan. Lipix on helppo ja kiva tapa rakentaa  näyttävä tarinallinen kollaasi. Tarjolla on paljon erilaisia pohjia ja kehyksiä. Näpäytellyt kuvat kannattaa sitten siirtää vaikka Google Kuviin viemästä tilaa kännykästä.

Ja sitten ihan paras: Lumyer. Sillähän tekee vaikka mitä. Kivat elävät animoidut kuvat ovat hauskoja ja helppo tehdä. Alla olevassa kuvassa aitoa on vain talo. Kaiken muun efektin on hoitanut Lumyer. Hienoa ja rentoa Juhannusta kaikille. Tee siitä paras ja aurinkoinen.....tai mitä haluatkin. Lumyer auttaa.



tiistai 30. toukokuuta 2017

Tästä ei puhuta omaisille - SenioriSeksiä

Seksihelle, seksivaara… mitä ihmettä nykyajan otsikoinnille on tapahtunut. Paljon puhuttu klikkiotsikointi ärsyttää minua suunnattomasti. Houkutteleva otsikointi on tietysti tärkeää, se herättää lukijan mielenkiinnon. Ja seksi myy, senhän taitaa kaikki tietää. Mutta onhan se seksi vakavakin asia, ainakin siinä mielessä, ettei ikääntyneiden seksuaalisuudesta ja seksistä paljoa puhuta. Radio Suomipopin Aamulypsy-ohjelman ihana hovimuusikko Ilkkakin laulaa aiheesta (suosittelen kuunneltavaksi kahvihuoneessa, erityisesti vanhuspalvelualalla).

Minna ja Satu olivat vähän ”pulassa”, kun iäkäs herra kyseli miksi hän näkee netistä vain lyhyitä pornopätkiä, kun muut kehuivat näkevänsä pitkiä elokuvia. Siinä ollaankin vähän puun ja kuoren välissä, neuvoako mistä löytyy ”kunnon pätkät” vaiko sanoa ettei tiedä asiasta mitään? Yritin googlailla aiheesta, mutta en kovin paljoa löytänyt senioriseksuaalisuuteen liittyvää tietoa. Joku viisaampi voisi nyt neuvoa meitä.

Sen osaan kyllä neuvoa, että suojautuminen sukupuolitaudeilta on tärkeää kaikenikäisille! Siitä muistutusvideo tässä:


tiistai 2. toukokuuta 2017

DigiKyllin 3 asiaa

3 asiaa, joista pidän… 
Mobiililaitteet
Tulevaisuusvisiointi
Huumori

3 asiaa, joista en pidä… 
Roskapostit
Pitkät palaverit
Akun loppuminen

3 asiaa, joita tein viikonloppuna… 
Kuvasin kännykällä heräävää luontoa
Etsin reseptiä netistä
Seurasin sadetutkaa sääsivustolla

3 asiaa, jotka osaan… 
Ottaa rennosti
Käyttää tablettia
Etsiä ratkaisuja pulmiin

3 asiaa, jotka haluaisin osata… 
Loistava kuvankäsittely
Taitava blogi-otsikointi
Laulaa

3 asiaa, joista puhun usein… 
Netin hyvät puolet
Kannustamisen tärkeys
Tiedon jakamisen ilo

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia… 
3D-tulostin
Älyvaatteen joka lämmittää/viilentää automaattisesti
Älykellon

3 asiaa, joista unelmoin… 
Siivousrobotti
Johdoton koti
Pystyn auttamaan digiloikassa

ps. Oletko jo käynyt lukemassa Kokeileva Suomi-sivustolta Minnan ja Sadun blogi-kirjoituksen Tabletti taipuu moneksi!


torstai 6. huhtikuuta 2017

Projektityöntekijöiden tyhjät päät

Tiedätte varmaan tunteen kun on antanut kaikkensa? Jokainen aivosolu on hiljentynyt, suorastaan kadonnut ja silmät tuijottaa seinää. Radio SuomiPop soi taustalla, mutta sanat ei mene korvalehteä pidemmälle. Puhun Sadulle ja Minnalle - näen kaksi apaattista olentoa viettämässä ruutuaikaa. Onneksi minä olen vielä toimelias.

Mikä alkuvuosi! Kolmeen kuukauteen mahtui (mahdutettiin) paljon. Teija siirtyi Verkosta Virtaa! -hankkeeseen, Minna palasi takaisin ja SenioriVerkko -projektin normitoiminta pilotteineen pyöri häiriöttä kokoajan. Lisäksi oli kaikenmoista digisemmaa, konsultointihommaa, luentopyyntöä ja tapahtumaa. Kivoja kaikki, mutta pitihän nekin huolella valmistella.

Siinä sivussa väännettiin väliraportti kahdelta vuodelta ja laadittiin huolella uutta hakemusta. No, olihan meillä idea ja aihio noussut jo aikoja sitten, mutta ei se silti itsestään synny. Pieni "syntinen" lohtu oli se, että moni muu tuskaili saman kanssa :)

Miten tästä selvittiin? No, tietty kun on ne hyvät kumppanit, huumoria ja projektin suunnitteluun ja seurantaan on panostettu alusta alkaen paljon. Miten Satu ja Minna tästä selviää? Ihan kohta ne on taas normaalit (jos niistä nyt voi niin sanoa). Niin ja uutta ei synny ellei aivosolut välillä lomaile.



perjantai 31. maaliskuuta 2017

Usko pois, sinä voit vaikuttaa!

Demokratiaviikon päätteeksi minun on pakko muistuttaa vaikuttamismahdollisuuksista, joita sinullakin on lukuisia. En itsekään tiennyt näistä kaikista, mutta nyt oikein innostuin omista mahdollisuuksistani.

Kannattaa käydä kurkkaamassa oikeusministeriön ylläpitämää sivustoa demokratia.fi  Sieltä löytyy esimerkiksi kansalaisaloite.fi, jossa aloitteita voi tehdä kaikki Suomen kansalaiset, joilla on äänioikeus. Jos aloite kerää puolessa vuodessa 50 000 kannatusilmoitusta, on eduskunnan otettava se käsittelyyn. Lisäksi sivustolla voit ottaa kantaa ajankohtaisiin hankkeisiin tai pyytää lausuntoja. Löytyy myös infoa vaaleista ja yhdenvertaisuudesta.

Tässä välissä voin ylpeänä mainostaa, sitä että SenioriVerkko kumppaneineen voitti vuoden 2017 Demokratiapalkinnon. Teemana oli kumppanuus ja sitähän tässä tarvitaan, yksin olisi vaikea saada ääntä kuuluville (vaikka minulla kantava ääni onkin). Palkittuun kumppanuusverkostoon kuuluvat meidän lisäksi ENTER ry, LähiVerkko-projekti, VerkostaVirtaa!-projekti ja SeniorSurf-toiminta. Olen aiemminkin hehkuttanut yhteistyötä :D

Ja käypä äänestämässä kuntavaaleissa, hop hop!


keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Tasa-arvo digimaailmassa

Ennen puhuttiin, että tietotekniikka on miesten maailmaa. Onneksi ei enää ole näin. Meilläkin on kokemusta siitä, että naiset pärjäävät tekniikan kanssa ihan yhtä hyvin kuin miehet. Tarvitaan vain innostusta, rohkeutta ja kokeilunhalua, se ei ole sukupuolesta riippuvaa.

Tivi-lehden sivulla on mielenkiintoinen juttu siitä, että teknologia-ala tarvitsee lisää naisia. Naiset halutaan mukaan ratkaisemaan teknologian avulla ongelmia, jotka liittyvät ympäristöön, terveyteen ja hyvinvointiin. Näin naistenpäivänä (ja tietysti muinakin päivinä) minä liputan tämän puolesta. Avatkaa naiset rohkeasti suut ja kertokaa mitä te haluatte teknologialta!

ps. Meillä on ollut tässä vähän kiirettä, kevät kun on raportoinnin aikaa. Ai niin, Minna on palannut takaisin vanhempainvapaalta ja Teija on siirtynyt Verkosta virtaa! -projektiin. Satu ja minä olemme pysyneet täällä niinkuin ennenkin :D



torstai 23. helmikuuta 2017

DigiSuomea rakentamassa jo vuodesta 2011

Mihin ihmeeseen katosi vuosi 2016? Niin ja ne muutkin? Tämä kuluva vuosi on SenioriVerkon viimeinen toimintavuosi. Ensimmäisen projektin alkaessa 2011 lähdettiin viemään digisanomaamme eteenpäin hieman jännityksellä. Meitä tämän alan toimijoita kentällä ei ollut monia. Melkoista tien raivaamista se toisinaan oli, mutta usko asiaan säilyi ja säilyy edelleen. Näimme jo silloin jäävuoren huipun lisäksi osan koko vuorta.

Digiasiat ovat tänään se "päivän sana." Se mitä silloin jouduttiin ottamaan miltein väkisin keskusteluissa esille, on nyt arkipäivää. Hyvä niin. Yhteiskunta muuttuu, kehittyy ja digiasiakin tuo uusia tarpeita jälleen. Haasteet eivät lopu vaan muuttuvat.

Kyllä ihan ylpeänä voi katsoa taaksepäin ja eteenpäinkin. SenioriVerkon toiminnan vaikutukset näkyvät ja tulevat näkymään vielä tulevaisuudessakin. Olimme ja olemme mukana avaamassa portteja ikääntyvien DigiSuomelle.

DigiKylli DigiSuomen asialla.



keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Uudella kuvakulmalla tähtikuvaajaksi

Miksi kuva vangitsee, pysäyttää katsomaan? Pienillä nikseillä me kännykkäkuva-näppääjätkin saadaan kiinnostavampia kuvia.

Idea, asemointi ja valo – siinä DigiKyllin valokuvauksen kolme tärkeintä asiaa (hulluttelun ja kokeilunhalun lisäksi). Yhteisömanagerien päivillä sain Anssi Männistöltä lisää hyviä vinkkejä parempien kuvien ottamiseen:

1. Mene lähemmäksi, kosketusetäisyydelle.

2. Häivytä taka-alan sekavuutta. Kierrä kohdetta ja etsi rauhallisin tausta.

3. Rauhoitu. Etsi ihan uutta kuvakulmaa ja kuvauskohdetta.

4. Tarkista asettelu:

  • Instagram-kuvat (neliö): pääkohde keskellä kuvaa on usein hyvä.
  • Facebook / leveämpi kuva: kultaisen leikkauksen sääntö (kuva jaetaan  1:3 osiin) on hyvä. Esimerkiksi pääkohde on hieman toisessa reunassa tai horisontti 1. tai 2. kolmasosan kohdalla.
  • Lisävalaistusta saat kun kuvattava kääntyy aurinkoa tai muuta valonlähdettä päin.
  • Tarkenna kohteeseen, ettei vahingossa kuvan tarkin osa ole tausta. 

5. Valo ja tarkkuus.

6. Ajankohtaisuus, oma ilme ja aitous ovat valttia.

Joskus sormia syyhyttää muokata valmista kuvaa, kuten rajata uudelleen ja lisätä valoisuutta.  Sovellukset ovat siihen käteviä (DigiKyllin suosikkeja ovat Snapseed ja Enlight). Kannattaa kokeilla myös esim. Instagramin muokkaustyökaluja.





Uusia kuvakulmia etsimään!


DigiKylli, kaikkien alojen professori :D





(Tekstiä muokattu 29.4.2019)

torstai 19. tammikuuta 2017

Wantterat Vauhdissa- aktiivisuusrannekkeet toimii

Niin sitten ollaan vuodessa 2017. Teittekös uudenvuoden lupauksia? Ei mekään - eikä ainakaan Wantterat Vauhdissa -aktiivisuusrannekepilotin osallistujat. "Ei tehty lupauksia, mutta tavoitteita kuitenkin", kertoi Anu. Pilotti on puolivälissä ja kyselimme rouvien kokemuksia Polar Loop-rannekkeen käytöstä.

Minua kiinnosti, oliko Wantterilla ollut jotakin hankaluutta rannekkeiden kanssa. Eipä tuntunut olevan, mutta kaivamalla selvisi kuitenkin jotain. Yhtä hieman harmitti, ettei hiihtäessä laite aina ota täysiä askelmääriä eikä kaikilla uidessakaan. Toisella taas kävi kahdesti niin, ettei ranneke synkronisoitunut tietsikan kanssa: "Joskus ärsyttää kun laite ei ole sinut tietsikan kanssa."

Hyvää löytyi paljonkin. "Katson rannekkeesta jos mun pitäisi liikkua lisää. Lähden vaikka sauvakävelemään ellei ole kauppapäivä." "En halua jäädä avuttomaksi ja sängynpohjalle. Tämä kannustaa ja auttaa liikkumaan." Marjattaa rannekkeen käyttö oli aktivoinut käyttämään tietokonettakin enemmän ja monipuolisemmin. Kiinnostavinta kaikista oli seurata unen laatua ja määrää.

Alman terveysasemakäynnillä lääkäri oli huomannut rannekkeen. Hän tuumasi, että alkaakin suositella asiakkaille sellaisen hankkimista - ehkä se motivoisi heitäkin liikkumaan. Tyyne yrittää saada 50-vuotiaan poikansa hankkimaan rannekkeen terveyssyistä. Kun äidillä on, niin miksei poikakin uskaltautuisi kokeilemaan. Satu on meistä muuten ainoa, jolla ei ole tätä hienoutta.

Jokainen osallistujista haluaa jatkaa pilottia loppuun asti ja into on hyvä. Hyvänä huomiona tuli esille Maijan toteamus, että liikunnan lisäksi täytyy antaa aikaa myös itsensä kanssa olemiseen. Välillä sohvallakin saa löhötä ja nauttia vain olemisesta. Täältä (klik) voit lukea pilotista lisää.


              









Yhteisöllisyys tekee hyvää ihmiselle

Yhteisöllisyys on meille kaikille tuttu sana. Siitä ja etenkin sen puutteesta puhutaan paljon. Se koetaan yleensä positiivisena ja voimaann...

Eniten luetut 2018