Yhteisöllisyys tekee hyvää ihmiselle

Yhteisöllisyys on meille kaikille tuttu sana. Siitä ja etenkin sen puutteesta puhutaan paljon. Se koetaan yleensä positiivisena ja voimaannuttavana asiana. Sitä kaivataan ja se tuo turvallisuuden tunnetta. Yhteisöllisyydestä on paljon tutkimuksia ja määritelmiä, mutta miten me sen koemme SenioriVerkossa Minnan ja Sadun kanssa?

Meidän mielestämme yhteisöllisyys koostuu vuorovaikutuksesta, yhdessä olemisesta, hyvää fiilistä tuovista ihmissuhteista, luottamuksesta ja yhteenkuuluvuudesta. Yhteisöllisyys on saanut internetin kautta uusia toimintamuotoja ja mahdollisuuksia.

Tavoitteemme SenioriVerkossa on ollut saada iäkkäät kokemaan yhteisöllisyyttä. Kohtaaminen on tärkeää ja se onnistuu hyvin myös verkossa. Verkkoyhteisöt tarjoavat mielekkään tavan kohdata ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkoyhteisöissä voidaan auttaa iäkkäitä luomaan uusia sosiaalisia kontakteja, vähentää yksinäisyyden tunnetta, saada vertaistukea, tarjota onnistumisen kokemuksia ja lisätä itseluottamusta ja rohkeutta. Verkkoyhteisöön voi osallistua myös seuraamalla muiden toimintaa. Aina ei tarvitse toimia itse. Voi kerätä turvallisesti rohkeutta osallistua keskusteluun. 

Kyselyiden tuloksia

Kyselyiden mukaan onnistuimme luomaan Facebook-yhteisön, jossa osallistujat tuntevat olonsa kotoisaksi. Kyselytulos: 85% tuntee olonsa kotoisaksi (yhteisöllisyyden tunne). Kohtaamisia verkossa oli vuoden 2020 aikana 42 597 kpl. Osallistuminen, rohkeus ja innostus reagoida lisääntyi yhteisössä vahvasti. Tykkäyksiä, kommentteja ja sisällön jakoja oli yhteensä 34 364, kun vuonna 2019 näitä oli vain 7900. 

Facebook-yhteisössä mukana olevista 79% koki, että yhteisössä on positiivista vuorovaikutusta ja juttuseuraa. Myös ryhmähengen koettiin olevan hyvä. Jäsenet ovat suositelleet sivuja muillekin hyvän sisällön ja laadun vuoksi. Tavoitteenamme oli luoda yhteisö, jossa on lempeyttä, ystävällisyyttä ja huumoria. Siinä koemme onnistuneemme.

”Kommunikointi teidän kanssa on aivan mieltä ylentävän nastaa ja saa tuntemaan, että ollaan ihan oikeita kavereita. Ei mitään turhaa "virallista" liturgiaa vaan ihmiseltä ihmiselle vaikka onkin asiapitoisia juitsuja joista kerrotte.”

”Ilolla ja monipuolisesti oppeja ikäihmisille annatte.”

”Hyvää tietoa ja kivoja päivityksiä. Pitäisi vaan saada tätä "ilosanomaa" levitettyä enemmänkin.”

”On kiva saada teiltä viestejä, niitä on mukava lukea😊”

”Jatkakaa samaan piristävään tyyliin.”

Pauliina Seppälä kuvaa hienosti modernia yhteisöllisyyttä. Allekirjoitamme tämän: ”Moderni yhteisöllisyys kestää ehkä vain hetken, tapahtuu usein virtuaalisesti tai liittää yhteen samanhenkisiä, mutta kaukana toisistaan eläviä ihmisiä. Yhteisöllisyys kiinnostaa, koska se tekee hyvää ihmiselle ja maailmalle.” Lue lisää Pauliinan mietteistä ja modernista yhteisöllisyydestä.

"Kyllä tämä tästä, onhan sitä sodistakin selvitty", vakuuttaa TaiteilijaVaari

Korona-kevät ei omaan elämääni ole oikeastaan vaikuttanut kovinkaan paljon. Olen tottunut näihin rajoituksiin jo aikoinaan sodanjälkeiseen pula-aikaan, kun olin lapsi. Lähes kaikki tavarat olivat kortilla ja kaikki mahdolliset kulkutaudit olen sairastanut. Koulut olivat 50-luvulla jo välillä kiinni, kun ei ollut oppilaita. Tulirokosta olimme sisarusten kanssa sairaalassa viikon. 

Tämä korona on tietysti varmaan vielä vaarallisempi ainakin riskiryhmille. En turhaan mieti koko tautia, kun sille ei kuitenkaan mitään muuta voi, kuin varoa ohjeiden mukaan. Kyllä tämäkin tauti joskus loppuu, se on varma, mutta tämän päivän yhteiskunta on niin tiukasti sidottu kulutukseen, että se vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään. Täällä maaseudulla ei ole mitään eroa karanteenista, kyllä metsässä voi kävellä niinkuin ennenkin. 

Koronat tulee ja koronat menee, pakko sopeutua. Ikävä on tietysti lapsenlasta, hänen kanssaan on ulkona mukava kesällä touhuta. Onhan niitä näköpuhelimia tietysti, mutta ei ne fyysistä lähellä oloa korvaa. Hyvä kun on laitteita, ei muuten kyllä pysty millään seuraamaan lasten kehitystä.  Pääasia on tietysti se, ettei ketään sairastuisi lähipiiristä tähän tautiin. Ei tämän koronan kanssa ole leikkimistä. Kyllä tämä tästä, onhan sitä sodistakin selvitty.

Vaari, 76v.

ps. TaiteilijaVaari piirtää pilakuvia tietokoneen Paint-ohjelmalla. Täältä pääset katsomaan hänen mittavaa pilakuva-arsenaalia.

Näkyy aivan hel*§%sti tähtiä!

"Hyvät hyssykät kuinka kaunista." "Tämä on aivan uskomatonta." "Iik, hirviä alamäki!" "Se valas tulee ihan kohti nyt!" "Tätä ei ole kokeilleet lapseni, eikä tietääkseni edes lapsenlapset." "Ota nyt kuva, niin viedään todiste porukoille." "Näkyy aivan hel*§%sti tähtiä!" Näitä lauseita kuulimme keskiviikkona Oculus Quest VR-lasien kokeilijoilta Enter ry:n digipelitapahtumassa Keskustakirjasto Oodissa.

Olimme miettineet aluksi, tuleeko kukaan kokeilemaan. Se oli turha ajatus, porukkaa piisasi koko tapahtuman ajan. Muutamat tyytyivät uteliaana katsomaan miten toiset reagoivat. Kiinnostus oli kova. Muutamat kyselivät mistä laseja voi ostaa tai vuokrata.

Virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) on tila, jossa todellinen maailma, kuten näkymä meren syvyyksistä tai taidemuseon sisältä, tuodaan katsojan virtuaalilaseihin. Siellä voi halutessaan vain katsoa sisältöä tai joissakin sovelluksissa liikutaan ohjainten avulla. Käyttäjä voi niiden avulla klikata esimerkiksi taustatietoja jostain yksityiskohdasta. Joissakin sovelluksissa toimitaan yhteisöllisesti yhdessä. Virtuaalitodellisuus voi antaa paljon niille iäkkäille, jotka eivät pääse liikkumaan kotoa tai ovat hoitolaitoksissa.

Me kokeilimme senioreiden kanssa vain sovelluksia, joissa voi osallistua toimintaan katsomalla ja kokemalla fiiliksiä. Virtuaalimaailma antaa paljon mahdollisuuksia. Voi rentoutua meren äärellä, sukeltaa meren syvyyksiin, matkailla ympäri maailmaa, pujahtaa historiaan, käydä museoissa, osallistua konsertteihin ja hurjapäät voivat vaikka lumilautailla tai hypätä laskuvarjolla. Hienkin saa halutessaan pintaan toiminnallisilla jutuilla liikeohjainten avulla. DigiKyllin suuri suosikki on järkyttävän korkea vuoristorata. Siellä mennään tukka putkella.

Ovesta pujahti tapahtuman loppupuolella sisälle noin 12-vuotiaita poikia. Tarjosin mahdollisuutta kokeilla VR-toimintaa. He livahtivat nopeasti pois. Pitivät meitä varmaan liian kalkkiksina… vai olisiko vilahtanut kumminkin pupu pöksyyn? Mitä vanhat edellä sitä nuoret perässä.

Virtuaaliseikkailut kiinnostavat senioreita.

Yksinkertaisesti - Rohkaisemme verkkoyhteisöihin

Viime kevään ja kesän aikana Satu ja Minna pohtivat projektin toimintoja ja ydintekemistämme. Mitä  me teemme ja mitä haluamme kertoa siitä teille? Huomasimme, että sitä kovin mielellään haluaa kertoa kaiken. Heräsi uusi ajatus, että me voidaan kertoa niistä pienistä yksityiskohdista viestinnän avulla silloin tällöin. Mutta ydinviesti ja -toiminta on parasta kertoa selkeästi ja yksinkertaisemmin.

Meidän tavoite on saada seniorit mukaan verkkoyhteisöihin, jotta he voivat kokea yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta sekä saavat vertaistukea. Tässä kuvana, mitä me teemme:

Käy myös kurkkaamassa meidän verkkoesittely, jossa kerromme ydintoiminnastamme eli verkkoyhteisötoiminnasta. Kirsikkana kakussa sieltä löytyy myös muutama esimerkki minkälaisia pilotteja olemme tehneet.

Yksinkertaisuus on uusi musta!

On se kivempi halata, kun on jotain josta ottaa kiinni

Viime keskiviikkona kokoonnuimme Motivisti-pilotin loppuarvioinnin merkeissä. Maaliskuun puolessa välissä aloitettiin tositoimet ja nyt oli aika lopettaa. Fiiliksen ja keskustelujemme perusteella voi arvailla, ettei hyvinvoinnin metsästys lopu tähän. Osallistujien into omaksua uutta ja uudenlaisia tapoja seurata hyvinvointiaan oli mahtava. Yhteisöllisyyden rooli onnistumisessa oli isossa asemassa. Iloa tuottivat ryhmätapaamiset, huonokin päivä muuttuu äkkiä hyväksi, kun pääsee yhdessä nauramaan, kahvittelemaan ja keskustelemaan.

Mitä tuloksia sitten saatiin? Ilahduttavia ja innostavia. Saatoimme todeta että Terveyskylän Motivisti-sovellus auttoi ja motivoi osallistujia seuraamaan omaa hyvinvointiaan. Lisätuloksena osallistujat oppivat, tekniikan haasteista huolimatta, uusia mobiili- ja verkkotaitoja. He innostuivat asentamaan tai käyttämään puhelimen omaa askelmittariakin. Osallistujat oppivat tuntemaan ja käyttämään verkkopalveluita (OmaKanta, Kansalaisneuvonta, Youtube jne.) Mobiilitaidot kasvoivat ja aina se ilahduttaa, että uusia tuttavuuksiakin syntyi.

Tähän muutama kommentti osallistujilta:

• ”Tavoitteitani: Pysähdyn joka päivä katsomaan luonnon kauneutta, veden juonnin lisääminen, ulkoilua puoli tuntia joka päivä." 
• "Helppo ja yksinkertainen meikäläisellekin, ei tarvitse painaa montaa nappia.”

• “Kyllä tämä on haastanut itsensä käyttämään tätä digiä.” 
• “vaikka tämä on pelkkä aparaatti joka kysyy niin ei sille voi valehdella.”
• “On vaikeaa tämä puhelimen käyttö, kysyy kokoajan salasanoja, mistä sellaisen saa? ” 
• “En olisi arvannut, että puhelimessa voi olla tällaisia juttuja, askeleitakin mittaa.” 
• “Kaikkea sitä löytyy ja en oo tiennyt yhtään.”

Lopuksi voi todeta, että hyvinvoinnin seuranta ei saa olla liian tiukkaa. Erään tavoitteena oli luopua sokerileivoksista. Ei ihan tavoite täyttynyt, mutta käytiin keskustelua siitä, ettei saa olla itselle liian ankara. Elämästä pitää nauttia. ”On se kivempi halata, kun on jotain josta ottaa kiinni.”

Lue myös aiheesta aiempi kirjoitus. Seniorit motivaatiota jahtaamassa.

Innostunut porukka sai innostavia tuloksia

Ruutuaikaa julkisissa

”Sinäkin siinä aikuinen nainen, naama kiinni kännykässä”,  mutisi mummo ärtyneenä ja kapusi viereeni bussin penkille. ”Sitä vasebookkiakos siellä luetaan?”  Vastasin, että olen menossa kokoukseen ja katselen työasioita puhelimesta. ”Jaa, vai sellaista”. ”Eipä ennen työasioita bussissa hoidettu, mutta ei ollu tuollasia välineitäkään".

Kerroin rouvalle, että työni liittyy kännyköihin ja vieläpä senioreihin. Lientyneenä hän kertoi ostaneensa muutama kuukausi sitten älykännykän, muttei koskaan käyttäneensä sitä.  Hukkaan olivat nekin rahat menneet. Oli niin paljon ymmärrettävää eikä NE POJAT kaupassa olleet mitään kertoneet. Ottaneet rahat, pakanneet kännykän kassiin kotelossaan ja mummo matkaan hyvän päivän toivotusten kera. ”Eipä silti, en minä olisi mitään osannut niiltä kysyäkään.”

Loppumatkan käytimme kännykän pikakurssiin. Näytin mitä kaikkea sillä voi tehdä ja kuinka se yleensä ottaen toimii. Napattiin matkalta kuvakin ja sehän vasta oli oikein innostavaa. Matka oli hauska ja antoisa molemmille. Neuvoin Enter Ry:n opastuspaikkoja ja rouva päätti rohkaistuneena suunnata oppiin. Bussipysäkillä Itiksessä vielä halattiin. Kyllä se aikuisten ruutuaika julkisissa joskus kannattaa.

Karttapalvelukin kännykässä on kätevä apuväline

Kauhusta luovuuteen

Mikä vuosi! SenioriVerkko - paluu tulevaisuuteen alkoi huhtikuussa 2018. Ihan alkuun tarkensimme innoissamme hankkeen tavoitteet ja toteutuksen. Sitten jo istuimmekin Sadun ja Minnan kanssa alas, löimme tyhjät päät yhteen - mitäs nyt. Vaikka edessä oli mahtava suunnitelma digiyhteisöllisyydestä ja rahatkin toteutukseen, iski kauhu ja tyhjyys. Mihin me lähdetään, mikä suunta ja miten. Kauhuamme lisäsi tilastokeskuksen masentavat luvut. Kohderyhmämme yli 70 vuotiaat ovat heikosti virtuaaliyhteisöjen käyttäjiä. Vuonna 2017 kohderyhmämme on seurannut jotakin yhteisöpalvelua kolmen kuukauden aikana seuraavasti: 65-74 vuotiaat 26% ja 75-89 vuotiaat 12%.

Virtuaalihahmona ja ennakkoluulottomana ehdotin jopa alkuun jonkinlaista meediopalvelua, mutta siihen Satu ja Minna ei suostuneet. He alkoivat luomaan, ideoimaan, visioimaan ja suunnittelemaan. Se kuuluisa luovuuden tappaja KIIRE, heitettiin roskikseen. Seinä täyttyi keltaisista lapuista ja kaikenmaailman fläppitauluista. Minna raahasi paikalle materiaalia hiljaisista signaaleista ja Satu huudatti Googlea. Pam, siitä se lähti.

Nyt marraskuun puolessa välissä katsomme tyytyväisinä kulunutta aikaa. Iäkäs kohderyhmämme on erittäin innostunut virtuaaliyhteisöistä, etenkin WhatsApp kiinnostaa. Instagram puhuttaa ja älykännyköitä ostellaan. Tiedonjano ja kokeilunhalu nostaa kovasti päätään ja meillä hommaa piisaa kiitettävästi.

Ei sovi myöskään unohtaa hyviä kumppaneita, uuden oppimista, hulluutta, huumoria ja sitä, että projektin suunnitteluun ja seurantaan on panostettu alusta alkaen paljon. Ja mikä parasta: uskomme, että tuo tilastokeskuksen lukema on ensi vuonna ihan erilainen.

SenioriVerkon työntekijät Minna, Satu ja DigiKylli

Jos et tiedä, niin et osaa kaivata

Se aika vuodesta, kun Satu ja Minna pähkäilevät tuloslaskelman, menojen ja tulojen kanssa. Huh mitä puuhaa, ihan näin höyryn nousevan heidän korvistaan! Mutta pakkohan raha-asiat on selvittää juurta jaksaen. Nyt kun budjetti on jälleen hallussa, niin voidaan yhdessä tarkentaa loppuvuoden toimia.

Vauhtia on muutoinkin piisannut. Olemme olleet kertomassa tabletin mahdollisuuksista ja opastaneet digitarinoiden teossa. Innostusta projektikollegoissa herätti sometyöpajat, joissa Satu ja Minna kertoivat miten mainostaa omaa projektiaan ja työtään. Viestintään kannattaa panostaa, jotta muutkin tietävät sinusta ja upeista tuloksista. Yksi kommentti: "Jos et tiedä työkaluista, et osaa niitä edes kaivata. Näin sai tiedon uusista jutuista."

Mielihyväviestintää itsellesi vai viestintää kohderyhmällesi?

Terveisiä markkinoinnin viikolta. Messukeskus oli täynnä tiukkaa asiaa ja tiedonnälkäisiä kävijöitä. Paljon siellä näki ja kuuli uutta, vähän vanhaakin ja tietysti näin myös suosikkini viestinnän ihmemies Mikael Jungnerin. Pääsi pakoon taas (kin), vaikka yritin kiinni. Vikkelä mies.

Kävin kaikissa pisteissä, joissa puhuttiin visuaalisesta viestinnästä. Se on nyt THE JUTTU. Selväksi tuli, että vuonna 2018 jo 85% viestinnästä on visuaalista. Organisaatiot tarvitsevat asennemuutosta ja tiedoksi, että keskimääräinen videon katseluaika on 10 sekunttia.

Erään kollegan kanssa keskustelin, että sote-alalla on vaarana tehdä mielihyvä-viestintää itselleen. Asia on joskus niin tärkeä itselle tai organisaatiolle ja oma näkemys "asiaan kietoutunut", että unohtaa miten kohderyhmä sen kenties näkee ja haluaa kokea. Kohderyhmää varten me kuitenkin toimimme.

Hän oli tilaisuudessa, jossa pohdittiin eri tahojen kanssa senioreiden asumistarpeita: "Ite menee aina nää sote-silmälasit päällä, kun muut miettii videomainontaa ja esim. kuinka voi etänä laittaa saunan päälle tai joku käy täyttämässä jääkaapit herkuilla, mainosta siinä sitten asuntoa rollaattorin kuvalla."

SenioriVerkossa olemme käyttäneet alusta asti kuva- ja videoviestintää. Oikeastaan aloitimme sen ehkä hieman väärästä syystä...Satu ja Minna innostuivat itse siitä kovin (saattoi siinä olla pientä tulevan trendin aistintaakin hurjan innon mukana). Onneksi se kolahti sitten kohderyhmäänkin.

Minä ja se kauhea Facebook

Juttelin viime viikolla kolmen varttuneemman rouvan kanssa Facebookista. Heistä oli kovin huolestuttavaa kuinka se valtaa ihmisten ajankäytön, puhumattakaan kaikesta muusta ikävästä sivuvaikutuksesta. "Nuoret viettää siellä päivänsä ja mistään ei tule töissäkään enää mitään."

Yritin kertoa heille SenioriVerkon Facebookista ja vähän houkuttaa mukaan. Terttu oli päättänyt aikoinaan ettei mene SINNE ikinä. Raili säesti vieressä. He tiesivät, että siellä liikkuu niin kauheaa väkeä, että on pitänyt palkata poliisikin vahtimaan. Lehdessä oikein oli mainittu, että lisää nettipoliiseja tarvitaan.

Terttu ja Raili jatkoivat matkaansa päätään puistellen. Anni jäi kuitenkin hetkeksi juttelemaan. Hän kertoi olevansa Facebookissa. Ei ollut kertonut asiasta kavereilleen koska nämä olivat hieman sellaisia vanhoillisia. Annin mielestä siellä on hauskaa ja vanhoja tuttujakin on löytynyt. Asuinalueella on oma Fb-ryhmäkin missä kerrotaan palveluista jne. Kävelyryhmäänkin hän oli liittynyt Facebookin innoittamana. Siellä ilmoitettiin milloin ja mistä porukka lähtee liikkeelle. Loistavaa, saimme SenioriVerkon Facebookiin uuden kiinnostuneen osallistujan.

Teimme pikakyselyn Facebookissa siitä mitä se antaa käyttäjilleen. Kuvassa tulokset.

                           
                             

DigiKyllillä on huono päivä

Ajattele positiivisesti. Joka tuutissa koitetaan saada meidät tukahduttamaan kielteiset tunteemme. Himskatti, minulla ainakin huono päivä ja se kiukuttaa. Ihan mahdoton koittaa muuttaa sitä juuri nyt paremmaksi. "Omiin asenteisiin voi vaikuttaa" - en kuule halua! Huono päivä on huono päivä ja haluan kiukutella!  Onneksi nuo kaksi työkaveriani lupasivat tänään olla kiltisti.

Tähän mennessä tapahtunutta:

• Auton sivuikkuna ei sulkeutunut ja ajoin 40 km korvani viereinen ikkuna auki. Nyt korvaa särkee. Tuorekelmu peittää ikkunan sateelta. 
• Unohdin tietokoneen kotiin. Sen, jolla työskentelen kotona, mutta poikkeuksellisesti tein sillä eilen työpaikalla töitä. Tein kaavion huomisaamun tärkeään tapaamiseen ja tallensin sen koneen työpöydälle. En pilveen. Siellä se on eteisen lattialla. Jouduin tekemään työn uudelleen. 
• Ulkona ei paista aurinko.
• Menimme kello kahdeksi infokäynnille senioriryhmään. Ryhmä oli ohi. Meidän olisi pitänyt olla paikalla kello kaksiTOISTA. Onneksi ohjaajalla oli myös toinen aihe ja kaikki sikäli hyvin. 
• Lähdin tapaamisesta metrolla väärään suuntaan palatessani työpaikalle. Työkaverit jäivät toimittamaan asioita (pah, kahville kuitenkin menivät). 

OPETUS:

1. Tallenna kaikki mitä teet tiedostoihin, ei työpöydälle.
2. Opettele käyttämään esim. GoogleDrivea, jolloin voit tallentaa tärkeimmät tiedostot pilveen ja löydät ne millä koneella tahansa. Voit myös jakaa muille tidoston katselemis- tai muokkaamisoikeudet. Kätevää.
3. Kun joku sanoo, että auton ikkuna on rikki, usko, äläkä kokeile.
4. Tuorekelmu ja teippi ovat kätevät keksinnöt. Pidä ne aina mukanasi.
5. Pidä käsilaukussasi korvatulppia tai edes nenäliinoja. Et voi tietää milloin täytyy tukkia korvat.
6. Varmista selkeästi jo sovittaessa päivämäärät ja kellonajat. Olet saattanut unohtaa korvatulpat korviisi.
7. Opettele laskemaan hitaasi kymmeneen. Toista tarvittaessa. Hengitä välillä syvään (klikkaa tästä ja kokeile, toimii). 

Joskus on huono päivä - huomenna paistaa aurinko. 

Nyt tiedän mistä kysyä - yhden luukun taktiikka

Ihan mahtavaa! Seniori-infon palveluneuvonta on avattu uudelleen. Sosiaaliohjaajat vastaavat puhelimitse ikäihmisten ja heidän omaistensa kysymyksiin palveluista. Voit soittaa sinne arkisin klo 8.30 tai lähettää sähköpostia.

Päätin testata palvelua ja soitin: 
    - Seniori-infon palveluneuvonta. (Ystävällisen oloinen ääni)
    - DigiKylli SenioriVerkosta päivää! Mitäs kaikkea teiltä voi kysyä?
    - Ihan kaikkea maan ja taivaan välillä. (O-ho!) - Palveluista, jotka on tarkoitettu senioreille ja 
    hänen läheisilleen. (Hyvä tarkennus)

    - Mitä tänään soittajat ovat kyselleet?(Olen utelias)
    - Kysyttiin asumisesta, mistä saa oikeudellista apua, verotoimiston osoitetta, kuljetuspalveluista 
    huonosti liikkuvalle ja kotiin saatavista palveluista. (Siis kaikkea maan ja taivaan välillä!)

    - Onko teitä monta vastaajaa? 
    - Meitä on tiimillinen palvelukeskuksien sosiaaliohjaajia yksi kerrallaan päivystämässä. 

Puhelun aikana selvisi, että kasvotustenkin pääsee juttelemaan kun varaa ajan kaupungin palvelukeskuksen sosiaaliohjaajalta. Myös oman alueen sosiaali- ja lähityön yksiköön voi soittaa. Tällainen matalan kynnyksen palvelu on kyllä tarpeen. Erityisesti enneltaehkäisevässä mielessä tiedon saanti ja neuvonta on todella tärkeää. Näin autetaan montaa Kylliä ja hänen omaistaan.

Yhden luukun palveluiden rakastaja,
DigiKylli

PS. Terveysneuvonnasta voit kysyä terveyspalveluista ja kiireellisten sairauksien hoito-ohjeita tavallisen puhelun hinnalla ympäri vuorokauden. Vastaavaa loistavaa palvelua tarjoaa muutama muukin kunta. DigiKylli on käyttänyt tätä monesti ja välttänyt terveyskeskuskäynnin.

DigiKyllin peliluola

-Näitä tapahtumia pitäisi olla useammin, vaati rouva, jonka kanssa jonotin kokeilemaan kiinnostavaa tietokonepeliä. Tällaisessa peliluolassa minäkin hauaisin käydä ainakin yhtä säännöllisesti kuin saunassa. Kummatkin tekevät hyvää sekä päälle, että kropalle!

Kansallinen pelipäivä -teemaviikon innostamana Enter ry järjesti pelitapahtuman Kampin palvelukeskuksessa, Helsingissä. Mukana oli useita järjestöjä. Katselin kuhinaa SenioriVerkon pöydän ympärillä kun Satu ja Teija opastivat ihmisiä kokeilemaan erilaisia hyödyllisiä sekä viihdyttäviä pöytä- ja tablet-tietokoneelle ladattuja pelejä. Peleistä yksi kehitti reaktionpeutta, toinen päättelykykyä, kolmas muistia ja loput vaikka mitä. Lääkärit saisivat jo ryhtyä kirjoittamaan pelireseptejä, sillä niin mukavaa ja kehittävää pelaaminen on! Onkohan tämä nyt sitä terveysteknologiaa?

Joku kerkesi jo tuhahtaa, miten niin tietokonepelit tekevät hyvää myös kropalle. Minulle ainakin tuli hiki, kun koitin päihittää pelikumppanini virtuaalikeilauksessa. Keilaaminen oli uskomattoman "aidon" tuntuista. Tosin tällä kertaa en onnistunut heittämään keilapalloa taaksepäin, kuten joskus on käynyt...

Mitä sanoisitte, jos perustaisin ihan oman peliluolan? Ja oven yläpuolella hohtaisi marraskuun pimeyteen houkutteleva teksti - "DigiKyllin peliluola".

Missä se selkokieli luuraa?

Ollaan Sadun kanssa taas ihmetelty näitä tietotekniikka-asioita...tai lähinnä sitä miten ne hoituvat. Erääseen senioritaloon hankittiin taloyhtiölaajakaista - hieno asia. Asukkaille tuli aikanaan operaattorilta kirje jossa asiaan liittyvät toimenpiteet kerrottiin. Se paperi ei ollut todellakaan mitään selkokieltä. Menimme Sadun kanssa tutkimaan asiaa kun hämmentyneet asukkaat pyysivät.

He eivät ymmärtäneet lainkaan kuinka toimia. Jo sana laajakaista oli useimmille ihan outo. Vain yksi tiesi mikä on ethernet-kaapeli ja mihin sitä tarvitaan. Sitä hänkään ei tiennyt minne se liitetään. Kaksi asukkaista oli ymmärtänyt että mahdollinen entinen liittymä (mikä se on?) pitää perua ja ottaa uusi käyttöön soittamalla operaattorille. Muutamat luulivat että heidän pitää itse mennä jonnekin sähköpääkeskukseen laittamaan piuhat päälle.

Puhelimet kävivät kuumina isännöitsijälle joka ihmetteli ettei selvää tekstiä ymmärretä talossa. Miten niin selvää? Osa asukkaista ei puhu suomea kunnolla ja muutenkin  tietotekniikka on hieman outo aihepiiri näille iäkkäille. Onneksi vapaaehtoisemme Teuvo oli taas apuna ja porukalla ollaan hoidettu asiaa.

Eipä kukaan tätä pahuuttaan tehnyt. Ei kellekään vain tullut mieleen että kohderyhmä tarvitsee enempi opastusta ja asian "suomentamista " kansankielelle kuin muut (hyötyisi taatusti nuoremmatkin). Kunnollinen tiedotustilaisuus selkokielellä asukkaille olisi helpottanut isännöitsijänkin puhelinrumbaa ja säästänyt vaivaa sekä aikaa kaikilta.

Onneksi meillä on Teuvo apuna!

                                   

Teknologia turvana ja ilona

Vanhustyön keskusliiton Kotiturva-hankkeen projektipäällikkö Tarja Rantee kertoi Studio55.fi-ohjelmassa teknologian kehittymisestä ikääntyneiden kodeissa. Olen vähän kateellinen Aira Samulinille. Hänellä on mahtava koti, jossa on uudenlaisia turvalaitteita. Esimerkiksi hänen sängyssä on anturi, joka seuraa liikkeitä ja elintoimintoja. Lisäksi liiketunnistin löytyy joka huoneesta. Läheiset voivat sitten seurata Airan vointia. Sehän luo turvallisuutta asujalle itselleen ja läheisille.

Tarja kertoi myös mobiilipeleistä. Muistin aktivointi ja aivojen "liikuttaminen" on tosi tärkeä juttu! Meidän Sovelluksia senioreille -sivujen lisäksi ohjelmassa mainittiin Papunetin pelisivut. Kannattaa käydä kokeilemassa. Ihan varmasti löytyy peli, josta sinäkin pidät!

Miten sinä suhtaudut kodin turvateknologiaan? Entä pelaamiseen?

Talking Tom on ollut monen suosikki-sovellus.

Auta aivojasi!

Twitterissä olen seurannut Porissa pidettävän SuomiAreenan keskusteluja. Siellä onkin vilkasta vuoropuhelua. Itseäni kiinnostaa kovasti kolmena päivänä pidettävä #MuistiAreena, jonka järjestää Muistiliitto ry. Bongasin äsken hyvän vinkin, mitkä ovat aivoterveyden avaimet: "kohtuullinen liikunta, aivojumppa ja vain sopivasti stressiä".

Kuvankaappaus Twitteristä.

Omia aivoja pitää huoltaa ja jumppauttaa. Siitä tulikin mieleeni, tässä sinulle pari hyvää vinkkiä!

Muistiliiton Aivoterveydeksi! -sovellus (iOS). Tämän latasin heti tablettiini. Löytyy hyvää tietoa aivoterveydestä ja kivoja pelejä. Ai että, Väripeli on suosikkini. Miten voikin olla niin vaikeaa...

Miina Sillanpään säätiön aivotreenit! Jos musiikki on lähellä sydäntäsi, suosittelen Yhteisen sävelen harjoituksia. Muistiluuri-puolelta löytyy pelejä moneen makuun. Oma suosikkini on Numerosarja-peli. Nämä pelit toimivat hyvin kannettavalla tai pöytäkoneella.

Pilakuvia ja taidetta!

Kuvankäsittelystä olen kertonutkin jo aiemmin. Mutta tiedättekö, että rakastan taidetta ja kuvia muutenkin. Valokuvaamisen lisäksi tabletilla voi itsekin tehdä taidetta. Siitä esimerkkinä ryhmäkoti Pentin tuvan taidenäyttely ja Kukan päivän iloiset taideteokset. Tabletille löytyy lukuisia sovelluksia, joilla piirtämistä ja maalaamista voi kokeilla.

Myös tietokoneella voi piirtää. Olen hämmästellyt (ja hihitellyt) näitä iäkkäämmän herrasmiehen Paint-ohjelmalla tekemiä pilakuvia. Näissä kyllä tarvitaan vakaata kättä ja kärsivällisyyttä.

Piirtäminen ja maalaaminen on rentouttavaa. Kunhan ei itse ota liian kovia paineita tuloksesta. Itse kun en ole ammattilainen, niin voin huoletta testailla eri tyylejä. Kokeile sinäkin!

Ja loppuun... Ihan pakko mainostaa Sauli Leskisen taidenäyttelyä. Menkää käymään, jos liikutte Salon suunnalla. Minulla on läheinen suhde tähän taiteilijaan, joten siksi vinkkaan :)

"Ennen oli allit, nyt on papua."

Eilen kokoonnuimme etävalmennus-hyvinvointipilotin loppuarvioinnin merkeissä. Tammikuun puolessa välissä aloitettiin tositoimet ja nyt oli aika lopettaa. Mutta keskustelujen perusteella voin arvailla, ettei hyvinvoinnin metsästys lopu tähän. Valmennettavat saavat käyttää vielä tunnuksiaan Movendos-sovelluksessa ja siitä tiedosta ryhmäläiset ilahtuivat suuresti. Jos valmentajilla intoa piisaa, he voivat lisätä pieniä haasteita valmennettaville.

Tähän muutama kommentti:
"Valmentajat ovat osanneet sopivasti kiristää, kannustaa, jarruttaa ja kirittää."
"Ihmettelen, miten yhä löytyy liikkeitä, joita en ole koskaan tehnyt. Mistä ne valmentajat niitä löytää..."
"Ohjelma on tosi toimiva ja innostava!"
"Parasta on se, että on halu jatkaa (liikuntaa ja terveitä elämäntapoja).
"Tupakointi on puolittunut."
"Lähes 10 kg tippunut painosta."
"Ennen oli allit, nyt on papua."

Kiitos valmennettaville!
Kiitos Myllypuron palvelukeskuksen valmentajille/fysioterapeuteille Miralle ja Jannelle!
Kiitos Movendos Oy ja Paula!
Kiitos Kuntoutuksen edistämisyhdistys Key ry ja Aulikki!

Lopetimme hyvillä mielin. Pilotti oli onnistunut ja kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä. Pilotti loppui nyt virallisesti, mutta koska innostus hyvinvointiin on kasvanut, sovimme tapaamisen marraskuulle. Katsotaan miten ryhmäläisillä sujuu, onko terveelliset elämäntavat ja liikuntainnostus säilyneet. Ja valmentajat tavataan vielä loppukesällä. Virallinen arviointiraportti on tulossa ja kerron siitä sitten täällä blogissa.

Tunnelmakuvia arvioinnista.

Pelin henki - iloa, yhdessäoloa ja hyötyjä

Eilen kokoonnuimme jälleen yhteistyön merkeissä Kontulan palvelukeskukseen. Aiheena pelitapahtuma senioreille. Juhlasalissa oli pisteitä, joissa saattoi kokeilla, tutustua tai vaikka vain vilkaista tietokone-, tabletti- ja kännykkäpelejä. Pelejä esittelivät vapaaehtoiset tietotekniikkaopastajat Enteristä ja kaupungilta sekä me Sadun ja Minnan kanssa.

Paikalle saapui noin 40 - 50 kiinnostunutta. Muutama rouva mietti, että sopiiko naistenkin pelata... tottakai sopii ja ihan suosittelemme. Pelaamisella on paljon hyötyjä. Se vaikuttaa silmän ja käden koordinaatioon, muistiin, päättelykykyyn, reaktionopeuteen ja myös havaintokykyyn. Peleissä on tarjolla jokaiselle jotakin.

Hienoa on myös se, että pelaaminen on hauskaa ja voihan pelaamisen lomassa pistää vaikkapa jalallakin koreesti.

Pelaaminen on hyödyllistä hauskaa ja lisää osallisuutta.

Oodi sähköisille työvälineille

Kuuntelin eilen, kun Satu ja Minna juttelivat työnteon muuttumisesta hyödyntämällä digitaalisia työvälineitä. Ennen pöydät ja laukut pursuivat paperipinoista, kynistä ja tulostetuista muistiinpanoista. Nyt niitä ei juurikaan näy. Kaikki kulkee mukana pienessä ihmeellisessä tablettilaitteessa.

Samainen tablettilaite toimii tarvittaessa meidän puhelimenamme, muistionamme, someväylänämme, tiedostopankkinamme, videointivälineenämme, kalenterinamme sekä tietysti myös toisinaan asiakkaidemme kokeilulaitteena. Tuosta vaan tabletti esille ja tärkeä viesti lähtee nopealla painalluksella maailmalle.

Ehkä hienoin ominaisuus on sähköinen kalenteri, jos sitä enää siksi voi kutsua. Huolella mietityt otsikot tapahtumille mahdollistavat valmiin jakamisen ja tilastoinnin. Sieltä vaan haku päälle ja valmis tapahtumatilasto on käsissä... voiko olla kätevämpää?

Niin, ja tietysti sähköinen kävelytyöpöytämme. Näin sitä käytetään asiakastyössäkin... Helmihän heti innostui kävelemään.

Hyvä työväline palvelee kaikkia.