Yhteisöllisyys tekee hyvää ihmiselle

Yhteisöllisyys on meille kaikille tuttu sana. Siitä ja etenkin sen puutteesta puhutaan paljon. Se koetaan yleensä positiivisena ja voimaannuttavana asiana. Sitä kaivataan ja se tuo turvallisuuden tunnetta. Yhteisöllisyydestä on paljon tutkimuksia ja määritelmiä, mutta miten me sen koemme SenioriVerkossa Minnan ja Sadun kanssa?

Meidän mielestämme yhteisöllisyys koostuu vuorovaikutuksesta, yhdessä olemisesta, hyvää fiilistä tuovista ihmissuhteista, luottamuksesta ja yhteenkuuluvuudesta. Yhteisöllisyys on saanut internetin kautta uusia toimintamuotoja ja mahdollisuuksia.

Tavoitteemme SenioriVerkossa on ollut saada iäkkäät kokemaan yhteisöllisyyttä. Kohtaaminen on tärkeää ja se onnistuu hyvin myös verkossa. Verkkoyhteisöt tarjoavat mielekkään tavan kohdata ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkoyhteisöissä voidaan auttaa iäkkäitä luomaan uusia sosiaalisia kontakteja, vähentää yksinäisyyden tunnetta, saada vertaistukea, tarjota onnistumisen kokemuksia ja lisätä itseluottamusta ja rohkeutta. Verkkoyhteisöön voi osallistua myös seuraamalla muiden toimintaa. Aina ei tarvitse toimia itse. Voi kerätä turvallisesti rohkeutta osallistua keskusteluun. 

Kyselyiden tuloksia

Kyselyiden mukaan onnistuimme luomaan Facebook-yhteisön, jossa osallistujat tuntevat olonsa kotoisaksi. Kyselytulos: 85% tuntee olonsa kotoisaksi (yhteisöllisyyden tunne). Kohtaamisia verkossa oli vuoden 2020 aikana 42 597 kpl. Osallistuminen, rohkeus ja innostus reagoida lisääntyi yhteisössä vahvasti. Tykkäyksiä, kommentteja ja sisällön jakoja oli yhteensä 34 364, kun vuonna 2019 näitä oli vain 7900. 

Facebook-yhteisössä mukana olevista 79% koki, että yhteisössä on positiivista vuorovaikutusta ja juttuseuraa. Myös ryhmähengen koettiin olevan hyvä. Jäsenet ovat suositelleet sivuja muillekin hyvän sisällön ja laadun vuoksi. Tavoitteenamme oli luoda yhteisö, jossa on lempeyttä, ystävällisyyttä ja huumoria. Siinä koemme onnistuneemme.

”Kommunikointi teidän kanssa on aivan mieltä ylentävän nastaa ja saa tuntemaan, että ollaan ihan oikeita kavereita. Ei mitään turhaa "virallista" liturgiaa vaan ihmiseltä ihmiselle vaikka onkin asiapitoisia juitsuja joista kerrotte.”

”Ilolla ja monipuolisesti oppeja ikäihmisille annatte.”

”Hyvää tietoa ja kivoja päivityksiä. Pitäisi vaan saada tätä "ilosanomaa" levitettyä enemmänkin.”

”On kiva saada teiltä viestejä, niitä on mukava lukea😊”

”Jatkakaa samaan piristävään tyyliin.”

Pauliina Seppälä kuvaa hienosti modernia yhteisöllisyyttä. Allekirjoitamme tämän: ”Moderni yhteisöllisyys kestää ehkä vain hetken, tapahtuu usein virtuaalisesti tai liittää yhteen samanhenkisiä, mutta kaukana toisistaan eläviä ihmisiä. Yhteisöllisyys kiinnostaa, koska se tekee hyvää ihmiselle ja maailmalle.” Lue lisää Pauliinan mietteistä ja modernista yhteisöllisyydestä.

Lisätty todellisuus herättää seinän hahmot eloon

Unelmamaisema on valmis!

Kontulan Helykodin asukkaat suunnittelivat oman aulansa seinälle muraalin eli seinämaalauksen. Pidimme neljä suunnittelutyöpajaa, joissa vapaamuotoisen keskustelun ja kahvittelun lomassa tutustuimme toisimme ja ideoimme maalausta. Luonto ja etenkin eläimet olivat asukkaiden mielessä, kun ajatuksia siirrettiin piirrellen paperille. Oli hauskaa seurata, miten keskustelut herättivät muistoja ja mielikuvitus laukkasi. Haaveiden ja toiveiden sanoittamisen avulla yhteisötaitelija Petri Laukkanen sai selville asukkaiden toivemaiseman, värit, hahmot ja äänet. Helykodin asukas Kaarina luki Mörrimöykky-runon ja se nauhoitettiin taustaääneksi.

Petri piirsi seinälle ensimmäiset vedot. SenioriVerkon Minna ja Satu olivat innokkaina auttamassa maalaamisessa. Pandemiasta johtuen asukkaat eivät voineet osallistua maalaamiseen. Pidimme maalaushetkistä live-lähetyksiä Facebookissa ja Instagramissa. Kun maalaus oli valmis, Petri aloitti hahmojen animoinnin ja äänien lisäämisen. Petri käytti tässä seinämaalauksessa lisätyn todellisuuden (lue mitä lisätty todellisuus tarkoittaa) Artivive-sovellusta. Saman ilmaisen sovelluksen ladattuaan katsoja näkee kännykkänsä näytöllä liikkuvat hahmot oikean maalauksen pinnalla.

Unelmamaisema - lisättyä todellisuutta sisältävä muraali -video Youtubessa (sisältää tekstityksen).

Jälkisanat:

Olemme iloisia, että lähdimme rohkeasti kokeilemaan uutta. Ei kannata miettiä aina niin paljon ihmisten ikää, vaan ihmistä siellä sisällä. On hyvä kuunnella kiinnostuksen kohteita, innostusta ja antaa uteliaalle mielelle sekä orastavalle mielikuvitukselle mahdollisuus ja tilaisuus toimia. Kun on kysymys luovuudesta, ei ole ikää.

Iso kiitos asukkaille, jotka innostuivat ja suunnittelivat teoksen. Ja iso kiitos myös Petrille (YMT Muraalitaide), joka on loistava yhteistyökumppani. Kiitos Helykodit ry, että saimme seinän ja vapaat kädet. 

Oikeudet: Mörrimöykky Säv. & San. Marjatta Pokela ©Warner Chappell Music Finland

Miten unelmamaisema herätetään eloon?

Oletko seurannut meidän muraalin eli seinämaalauksen luomista? Täältä voit lukea aiemmat blogitekstit. Miksi me sitä niin hehkutetaan? Mitä ääntä ja liikkuvaa kuvaa sisältävä seinämaalaus tarkoittaa?

Meidän maalaus on yhteisöllinen taideteos, jonka maisema, hahmot ja tarina on suunniteltu yhdessä Kontulan Helykodin asukkaiden kanssa. Se ei siis ole "pelkkä maalaus". Maisema seinällä on nyt valmis, pieni viimeistely on vielä tulossa. Ihana ja rohkea Kaarina luki runon, me äänitimme sen ja näin hän antoi äänensä seinälle. Lisätyn todellisuuden avulla asukkaiden unelmamaisema herätetään eloon.

Satu testaa ääntä.

Taiteilija Petri animoi maalauksen hahmot tietokoneella. Näin saadaan aikaiseksi liikkuvaa kuvaa. Hän lisää myös Kaarinan lausuman runon ensin tietokoneelle. Petri käyttää tässä meidän muraalissa lisätyn todellisuuden Artivive-sovellusta. Sama sovellus unelmamaiseman eli muraalin katsojan pitää ladata älypuhelimeensa tai tablettiinsa. Kun katsoja avaa sovelluksen ja katsoo puhelimen kautta maalausta, hän näkee liikkuvat hahmot ja kuulee Kaarinan äänen oikean maalauksen pinnalla.

Lisätty todellisuus eli AR (augmented reality) tarkoittaa siis sitä, että kännykän tai tabletin sovelluksella katsoja voi nähdä tietokoneella luotuja elementtejä todellisessa ympäristössä.

Pysykää kuulolla. Viestimme teille, kun edistymme. Toivottavasti jossain vaiheessa mahdollisimman moni pääsee myös paikan päälle ihmettelemään Helykodin asukkaiden unelmamaisemaa.

Nauhoitus käynnissä - Kaarina lukee runoa.

Kaksi maalausapulaista ja taiteilija.

"Kyllä tämä tästä, onhan sitä sodistakin selvitty", vakuuttaa TaiteilijaVaari

Korona-kevät ei omaan elämääni ole oikeastaan vaikuttanut kovinkaan paljon. Olen tottunut näihin rajoituksiin jo aikoinaan sodanjälkeiseen pula-aikaan, kun olin lapsi. Lähes kaikki tavarat olivat kortilla ja kaikki mahdolliset kulkutaudit olen sairastanut. Koulut olivat 50-luvulla jo välillä kiinni, kun ei ollut oppilaita. Tulirokosta olimme sisarusten kanssa sairaalassa viikon. 

Tämä korona on tietysti varmaan vielä vaarallisempi ainakin riskiryhmille. En turhaan mieti koko tautia, kun sille ei kuitenkaan mitään muuta voi, kuin varoa ohjeiden mukaan. Kyllä tämäkin tauti joskus loppuu, se on varma, mutta tämän päivän yhteiskunta on niin tiukasti sidottu kulutukseen, että se vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään. Täällä maaseudulla ei ole mitään eroa karanteenista, kyllä metsässä voi kävellä niinkuin ennenkin. 

Koronat tulee ja koronat menee, pakko sopeutua. Ikävä on tietysti lapsenlasta, hänen kanssaan on ulkona mukava kesällä touhuta. Onhan niitä näköpuhelimia tietysti, mutta ei ne fyysistä lähellä oloa korvaa. Hyvä kun on laitteita, ei muuten kyllä pysty millään seuraamaan lasten kehitystä.  Pääasia on tietysti se, ettei ketään sairastuisi lähipiiristä tähän tautiin. Ei tämän koronan kanssa ole leikkimistä. Kyllä tämä tästä, onhan sitä sodistakin selvitty.

Vaari, 76v.

ps. TaiteilijaVaari piirtää pilakuvia tietokoneen Paint-ohjelmalla. Täältä pääset katsomaan hänen mittavaa pilakuva-arsenaalia.

Kun isä älyluurin osti

Puhelin kilahtaa. Haloo...mitä...isä...ookko siellä? Vastaa jos oot! Huhuuuu......isäää??? Sisko soittaa hätääntyneenä, että isältä tulee hänellekin puheluja eikä puhetta kuulu. Fillari alle ja äkkiä katsomaan mitä isälle on käynyt. Olihan sitä käynyt - kotonansa odottaa ylpeä isä ja hieno upouusi Samsung-älykännykkä. Myyjän isku oli ollut onnistunut hänelle vaan ei ehkä isälle. Kuitenkin innostunutta isää katsellessa päätettiin, että eiköhän tästäkin selvitä... taas.

Ehkä jollakin muullakin on sama edessä. Sitä odotellessa kerään tähän vinkkejä älypuhelimen hankintaan iäkkäälle sankarille. Jos pääsee mukaan valitsemaan ja vaikuttamaan niin hankintapäätöstä tehtäessä lähtökohtana pitäisi olla se iäkkään tarve, minkä vuoksi laite ostetaan. Lisäksi on hyvä miettiä toiminta, mitä hankittavalla laitteella aiotaan tehdä. On hyvä myös pohtia mitkä ovat laitteen tärkeimmät käyttötavat. Tässä ratkaisevat käyttötarkoitus, käyttötapa ja käyttöpaikka sekä mahdolliset henkilön käyttörajoitukset. Mielellään sitä ostaisi sellaisen kuin itse tykkäisi käyttää. Se ei aina sitten toimi iäkkäällä.

Isän tapauksessa olisi ollut järkevää hankkia iPhone koska hänellä on samaa perusjärjestelmää (iOS) oleva iPad. Samsung kun on Android-pohjainen. Tätähän ei isä ajatellut, eikä myyjäkään kysellyt. Laitan tähän linkkejä oppaisiin. Kannattaa vilkaista, kun iäkäs vanhempi saa himon älylaitteisiin. Suosittelen lämpimästi sillä tänään taas ollaan menossa ratkaisemaan ongelmaa. Samsung kun on itsestään, ihan ilman isää, ottanut yhteyttä johonkin outoon paikkaan.

Enter ry:n sivuilla paljon ohjeita ja maksuttomat opastuspaikatkin sieltä löytyy. Alla mainituilla pääsee hyvin alkuun.

Seniorin opas tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen hankintaan. Opas kertoo oleelliset asiat seniorin näkökulmasta.

Opas uuden älykännykän käyttöönotosta.

Sitten vaan iloisia jutteluhetkiä ja kohtaamisia.

Oi niitä aikoja

Muokattu 2017 postauksesta.

Taiteilevat mummot digi-ajan hermolla

Neljännessä muraalisuunnittelu-työpajassa Petri heijasti seinämaalauksen luonnoksen projektorilla seinälle. Ja vielä sille seinälle, johon maalaus oikeasti tulee. Nyt alkoi asia konkretisoitua Helykodin asukkaillekin. Luonnosta katsellessa rouville tuli vielä mieleen mitä yksityiskohtia kuvassa voisi olla. He heittelivät ajatuksia mansikoista, oravasta puussa (käpy suussa) ja pöllöstä kurkistamassa puun kolosta. Petri uteli mihin hahmoja maalattaisiin. Seinällä on onneksi kivasti tilaa monelle pienelle otukselle.

Käsittelimme tällä kertaa myös sitä, mitä tarkoittaa lisätty todellisuus. Ei ollut ihan selvää miten maalaus herää henkiin ja kuvat voivat liikkua ja tuottaa ääntä. Minna täsmensi, että ensin tabletille tai älykännykkään ladataan Artivive-sovellus. Kun sovellus avataan ja osoitetaan maalausta, laitteen ruudulla muraalin hahmot voivat liikkua paikasta toiseen tai esim. Mörri-möykky saattaa alkaa laulaa. Eräs rouva meitä muistutteli, että eivät enää heidän ikäiset tiedä mitään digijutuista ja digitalisaatiosta. Mutta siihen Satu osuvasti totesi, että tehän olette edelläkävijöitä nyt, kun olette luomassa uutta. Tuskin monenkaan sukulainen tai ystävä on ollut suunnittelemassa ja tekemässä yhteisöllistä lisätyn todellisuuden muraaliteosta.

Ja sitten... Petri veti ensimmäiset viivat puhdistetulle valkoiselle seinälle. Rouvia ensin vähän kauhistutti ja sitten nauratti. Kyllä joku osaa! Ja Petrihän kyllä osaa. Niin vain seinälle hahmottui maisema. Tällä kertaa kukaan asukkaista ei halunnut maalata, mutta onneksi se sujui Petriltä vaivattomasti. Ja Minnakin pääsi maalaamaan, siitä hän ilahtui suuresti. Päivän päätteeksi seinä sai siis jo väriäkin.

PS. Täältä pääset lukemaan mitä tähän mennessä on tapahtunut.

Muraalisuunnittelutyöpaja III: Veli päästäinen pyrkii unelmamaisemaan.
Muraalisuunnittelutyöpaja II: Onko unelmamaisemassa Mörri-möykyn pesä?
Muraalisuunnittelutyöpaja I: Yhteinen unelmamaisema ja lisätty todellisuus.

Veli päästäinen pyrkii unelmamaisemaan

Kolmas muraalisuunnittelutyöpaja käytiin läpi mansikoiden voimalla. Juttelimme tästä kummallisesta lumettomasta talvesta ja lumikelloista, jotka jo kukkivat. Kukkasten kautta pääsimme väreihin ja taiteilija-Petri esitteli värikarttaa, johon hän oli lisännyt viime kerran toivevärejä.

Yhdessä tutkitaan luonnoksia.

Petri näytti meille tekemäänsä luonnosta, jossa näkyy ehdotus seinämaalauksen taustamaisemaksi. Siinä on vihreää maata, vettä, taivasta, puu ja taustalla mäki tai vuori. Heti tuli toiveena, että puu saisi näyttää rosoisemmalta ja eläväpintaiselta. Maisema herätti rouvissa myös uusia hahmoideoita. Lintuja toivottiin maalaukseen, ja perhosia, kimalaisia, ampiaisia, koppakuoriaisia ja päästäisiä. Meidän piti ihan googlesta tutkia, mitä sanotaan tuosta samettiturkkisesta pienestä nisäkkäästä, päästäisestä. Siitä muistiin pulpahti eräälle rouvalle Helvi Juvosen runo: "Veli päästäinen, veli päästäinen, hyvä meidän on ruohossa vaeltaa. Se on onnellinen, joka kulkea saa." Kuka muistaa miten runo jatkuu?

Tällä kertaa meidän keskusteluissa pyöri näköjään vain pienet eläimet. Petri oli hahmotellut erilaisia leppäkerttuja. Niistä rouvat valitsivat mieluisan. Ja huomautuksena saatiin, että kertulla pitää ehdottomasti olla mustat pilkut. Lopuksi tuulisen ja loskasateisen ilman innoittamana eräs rouva toivoi seinälle ihanaa kesäistä auringonnousua. Eipä kuulosta hullummalta!


PS. Käy lukemassa edellisistä suunnittelutyöpajoista.

Muraalisuunnittelutyöpaja II: Onko unelmamaisemassa Mörri-möykyn pesä?
Muraalisuunnittelutyöpaja I: Yhteinen unelmamaisema ja lisätty todellisuus.

Petri esittelee taustamaisemaluonnosta.

Unelmamaisema-luonnostelua.

Onko unelmamaisemassa Mörri-möykyn pesä?

Aloitimme toisen muraalisuunnittelutyöpajan laskiastiistaina syömällä tietysti laskiaispullia. Siitä lähti meidän kiehtova keskustelu, joka rönsyili laskiaisen perinteisiin, käsitöiden tekemiseen sota-aikana sekä kehräämiskokemuksiin ja päättyi laulamiseen ja karjalan murteen kauneuteen. Välissä ehdimme muistella Mörri-möykyn laulun sanoja ja miettiä uskooko kukaan tonttuihin.

Petri esitteli meille värikarttaa, jonka hän oli tehnyt viime kerran toiveiden mukaan. Siihen tuli vielä lisätoiveita, että kirkas punainen ja "alkavan kasvun vihreä" näkyisi maalauksessa. Petri kertoi, että muraalissa eli seinämaalauksessa kannattaa käyttää murrettuja sävyjä isoilla pinnoilla ja kirkkaat värit on hyvä säästää yksityiskohtiin. Kuulostaa järkevälle!

Palasimme keskusteluissa vielä toiveisiin. Kävimme läpi Suomen kansalliseläimiä ja sieltä nousi esiin monta hahmoa, mm. karhu, laulujoutsen ja leppäkerttu. Eräs rouva kysyi mikä mahtaa olla Suomen kansallismato. Onkohan sellaista valittu? Rupattelun lomassa selkeni, että luonto on selkeästi muraalin kantava voima ja sen täytyy pitää sisällään puita, kukkia ja vettä. Yksityiskohtana tuli eräältä seniorilta ajatus sammaleisesta kivestä tai kannosta, jonka takaa saattaisi kurkistaa se lastenlorun Mörri-möykky.

Muraalin tarina etenee. Ehkä siinä on iso maisemakuva, jossa on pieniä yksityiskohtia, joita voi etsiä ja katsella. Ensi kertaa varten Petri tekee toiveiden perusteella hahmo-ehdotuksia ja seniorit pääsevät niistä valitsemaan mieluisia. Pysy meidän matkassa - jatkoa seuraa ensi viikolla!

ps. Lue postaus ensimmäisestä suunnittelutyöpajasta.

Yhteinen unelmamaisema ja lisätty todellisuus

Toteutamme taitelija Petri Laukkasen (YMT Muraalitaide) kanssa muraalin eli seinämaalauksen Kontulan Helykodin aulaan. Suunnittelemme yhdessä senioreiden kanssa meidän kaikkien unelmamaiseman. Lisätyn todellisuuden avulla maisema herätetään eloon ja sitä voi katsoa tabletin tai älykännykän kautta.

Ensimmäinen suunnittelutyöpaja on nyt pidetty. Aloitimme sen kahvin ja herkkujen voimalla, tietysti. Petri kuunteli tarkalla korvalla, kun seniorit kertoivat toiveaiheita, -värejä ja -ääniä. Ensimmäinen toive tuli eräältä rouvalta, hän haluaa kuvaan valkoisen jäniksen. Muutkin eläimet herättivät innostuksen, ainakin orava, pääskynen, siili, joutsen ja karhu mainittiin. Selvästi luonto ihastutti monia. Elämänkaaren toivottiin näkyvän maalauksessa. Ilo, kasvun teema ja lapset tulivat myös esiin. Lempiväreistä ensimmäisenä mainittiin pinkki.

Pääsimme kaikki piirtämään unelmamaisemaa lempiväreillä. Merkittävänä teemana tässä muraalissa on yhdessä tekeminen. Helykodin asukkaat suunnittelevat taiteilija-Petrin kanssa yhdessä tarinan. Yhdessä myös maalataan seinää. Lopuksi toteutetaan lisätyn todellisuuden tarina työpajojen ideoiden pohjalta. Näin maalaus herätetään eloon.

Onpa tosi jännittävää nähdä miten nämä alun toiveet näkyvät valmiissa seinämaalauksessa. Tuskin maltan odottaa!

Kurkkaa ensimmäisen työpajan fiiliksiä videolla!

Riittää jo se mokailu netissä!

Tiedätkö sen tunteen, kun mikään ei onnistu? Netti tökkii, Word kadottaa kirjoitukset, Excelistä ei löydy oikeita laskukaavoja ja lomakkeen täyttö ei onnistu. Älä huoli! Voi kun tietäisit, miten paljon Minna ja Satu mokailevat. Välillä häviää dokumentti bittiavaruuteen, välillä livahtaa Twitteriin ihan vääriä sanoja ja välillä on väärät piuhat mukana info-tilaisuudessa.

Mokailu kuuluu elämään ja etenkin netti-elämään. Mutta tiedäthän, että kun tulee kiperä paikka, älä jää yksin. Minna ja Satukin huokailevat usein, että onpa ihanaa, kun toinen tietää jotain ja toinen toisen asian. Niin ne asiat selviävät, yhdessä pähkäillen. Kun sinulla on visainen digi-kysymys ja haluat opastusta, niin opastuspaikkoja löytyy SeniorSurf-sivun kartasta. Jos olet Facebookissa, niin apua on tarjolla esimerkiksi Digitreenit-ryhmässä.

Eli ei huolta, mokaillaan edelleenkin. Opetellaan rohkeasti uusia asioita. Apua ja ystäviä on tarjolla!

Lempeät viestit verkkoyhteisöissä

Meidän viestinnän ydin on halu kertoa verkkoyhteisöjen mahdollisuuksista senioreiden yhteisöllisyyden, osallistumisen, vuorovaikutuksen ja turvallisuuden tunteen tukena. Vuoden 2019 lopulla pohdimme SenioriVerkon viestinnän äänensävyä. Miten me haluamme viestiä ja minkälaisia tunteita haluamme herättää?

Yhdessä IdeaKyllit-ohjausryhmän kanssa päädyimme näihin kolmeen äänensävyyn: innostava, elämänmyönteinen ja helposti lähestyttävä. Toivomme, että nämä "sävyt" välittyvät sinulle meidän someviestinnässä, mutta myös silloin, kun näemme kasvokkain.

Tänään meidän keskustellessa Satu kokosi hienosti SenioriVerkon tämän vuoden teemat (joihin sulautuvat myös meidän viestinnän sävyt): välittäminen, lempeys, yhteisöllisyys ja yllätysvetona luonto.

ps. Vink, vink! Oletko liittynyt Facebookissa meidän Ilahduttava luonto -ryhmään.

MinnaKylli, DigiKylli ja SatuKylli.