"Paina tuosta hyvä ihminen", kiljaisi Aune

”No nyt ne tempun teki”, tokaisi naapurin Aune, 84 vuotta. Yhdessä ihmeteltiin pesutuvassa juuri saapunutta pesukonetta. Aune pyykkikorinsa kanssa ja minä varaamassa vuoroa. Uusi, hieno ja täysin digitaalisella näytöllä varustettu kone odotti käyttäjäänsä.

Yhdessä alettiin ihmettä tutkimaan. Pikaohjeen mukaan piti vain käynnistää kone ja valita oikea ohjelma. Niinhän me sitten tehtiin. Kone päälle ja hyvin pienikokoiseen näyttöön ilmestyi kolme kuvaketta: 30, 40 ja 60. Nähdäkseen tarkemmin Aunen piti ihan mennä kyykkyyn ja kumartua. Asteitahan nuo olivat, se ymmärrettiin. Numeroitten vieressä oli nuolet vasemmalle ja oikealle. Perille meni.

”Mistä tässä painetaan nappia?”, kysyi Aune. Selitin ettei ole nappia, vaan masiina toimii kosketusnäytöllä. Siitä Aune ei tiennyt mitään, eikä ollut ikinä kokeillutkaan. Yhdessä valittiin oikea lämpötila. Sitten tulikin tenkkapoo. Mistä tiesi mitä pesuohjelma sisältää, kun samoja lämpötiloja oli useita eri vaihtoehtoja valittavana. No, sekin löytyi, kun aikamme paineltiin. Ei ollut ihan helppoa.

Kone hurahti käyntiin ja näytti numeroa 60. ”Nyt laitoit mun paidoille 60 kun piti olla 40”, kauhistui Aune. No niin olin tehnytkin vahingossa. Äkkiä ohjelman pysäytys… missä hiidessä se on? "Paina tuosta hyvä ihminen", kiljaisi Aune ja tökkäsi sormella käden kuvaa näytössä. Kone pysähtyi saman tien. Aune näytti tyytyväiseltä ja minä hämmentyneeltä. Kysyin, mistä ihmeestä Aune tiesi sen olevan pysäytyskohta. ”No kaikkihan tietää mitä tällainen kämmenen kuva meinaa, se on stop.”

Näin sitä oppii. Arvostaisimme silti Aunen kanssa, että koneessa olisi edes yksi painettava nappi, josta saisi takuuvarmasti yhden perusohjelman päälle. Ja ilman pienen ruudun tihrustelua kyykkyasennossa, kiitos.

Näin pudotat seniorin digikelkasta!

Hei sinä, joka kohtaat digistä, teknologiasta ja netistä kiinnostuneen seniorin. Tässä lista, miten varmistat seniorin putoamisen digikärryiltä.

1. Hanki seniorille joku vanha tietokone tai kännykkä. Ei sillä niin väliä ole, hidashan hän on kuitenkin.

2. Tee netissä aina ja joka paikassa kaikki seniorin puolesta. Se kun käy näppärämmin ja nopeammin niin.

3. Hermostu vietävästi, kun seniori kyselee outoja kysymyksiä tekniikasta ja netistä.

4. Kun opetat seniorille jotain, älä missään nimessä toista opettamaasi asiaa enää koskaan.

5. Varoittele senioria ylettömästi ja koko ajan netin vaaroista.

6. Älä milloinkaan kerro seniorille mitä kaikkea iloa ja hyötyä netistä ja sen palvelusta on arkielämässä.

7. Ja hyvänen aika sentään, älä missään nimessä tue ja rohkaise senioria kokeilemaan tekniikkaa ja nettiä.

Vai miten se oli?

Jos kuitenkin haluat kannustaa, niin opastusta ja tukea on tarjolla:
SeniorSurf - materiaalia, opastuspaikkoja, ideoita.
Enter ry - vertaisopastusta, itseopiskelumateriaalia.
Digitreenit - Yle Oppimisen digiaiheinen vertaistukiryhmä.

On se kivempi halata, kun on jotain josta ottaa kiinni

Viime keskiviikkona kokoonnuimme Motivisti-pilotin loppuarvioinnin merkeissä. Maaliskuun puolessa välissä aloitettiin tositoimet ja nyt oli aika lopettaa. Fiiliksen ja keskustelujemme perusteella voi arvailla, ettei hyvinvoinnin metsästys lopu tähän. Osallistujien into omaksua uutta ja uudenlaisia tapoja seurata hyvinvointiaan oli mahtava. Yhteisöllisyyden rooli onnistumisessa oli isossa asemassa. Iloa tuottivat ryhmätapaamiset, huonokin päivä muuttuu äkkiä hyväksi, kun pääsee yhdessä nauramaan, kahvittelemaan ja keskustelemaan.

Mitä tuloksia sitten saatiin? Ilahduttavia ja innostavia. Saatoimme todeta että Terveyskylän Motivisti-sovellus auttoi ja motivoi osallistujia seuraamaan omaa hyvinvointiaan. Lisätuloksena osallistujat oppivat, tekniikan haasteista huolimatta, uusia mobiili- ja verkkotaitoja. He innostuivat asentamaan tai käyttämään puhelimen omaa askelmittariakin. Osallistujat oppivat tuntemaan ja käyttämään verkkopalveluita (OmaKanta, Kansalaisneuvonta, Youtube jne.) Mobiilitaidot kasvoivat ja aina se ilahduttaa, että uusia tuttavuuksiakin syntyi.

Tähän muutama kommentti osallistujilta:

• ”Tavoitteitani: Pysähdyn joka päivä katsomaan luonnon kauneutta, veden juonnin lisääminen, ulkoilua puoli tuntia joka päivä." 
• "Helppo ja yksinkertainen meikäläisellekin, ei tarvitse painaa montaa nappia.”

• “Kyllä tämä on haastanut itsensä käyttämään tätä digiä.” 
• “vaikka tämä on pelkkä aparaatti joka kysyy niin ei sille voi valehdella.”
• “On vaikeaa tämä puhelimen käyttö, kysyy kokoajan salasanoja, mistä sellaisen saa? ” 
• “En olisi arvannut, että puhelimessa voi olla tällaisia juttuja, askeleitakin mittaa.” 
• “Kaikkea sitä löytyy ja en oo tiennyt yhtään.”

Lopuksi voi todeta, että hyvinvoinnin seuranta ei saa olla liian tiukkaa. Erään tavoitteena oli luopua sokerileivoksista. Ei ihan tavoite täyttynyt, mutta käytiin keskustelua siitä, ettei saa olla itselle liian ankara. Elämästä pitää nauttia. ”On se kivempi halata, kun on jotain josta ottaa kiinni.”

Lue myös aiheesta aiempi kirjoitus. Seniorit motivaatiota jahtaamassa.

Innostunut porukka sai innostavia tuloksia

Seniorit motivaatiota jahtaamassa

Meillä on käynnissä Motivisti-pilotti yhteistyössä Helsingin kaupungin Rudolfin palvelukeskustoiminnan kanssa. Joukko innokkaita senioreita testaa Terveyskylän Motivisti-sovellusta ja kokoontuu neljä kertaa jakamaan ajatuksiaan sovelluksesta ja motivaatiosta.

Osa innokkaista osallistujista.

Ensimmäisellä kerralla latasimme sovelluksen puhelimeen ja tutkimme sen ominaisuuksia. Kaikki halukkaat saivat asettaa itselleen mielekkään tavoitteen. Niitä olivat mm. kävelyn lisääminen, pullan vähentäminen, kasvisten syönnin lisääminen ja ystävyydessä kehittyminen. Tutustuimme myös Terveyskylän eri taloihin. Liikunnasta innostuneet latasivat askelmittari-sovelluksia kännykkäänsä.

Toisella kerralla kävimme läpi kokemuksia Motivistista. Sovellus on osallistujien mielestä helppokäyttöinen. Sitä kaivattiin, että saisi asettaa itselleen useamman kuin yhden tavoitteen. Lisäksi kummastusta herätti se, että kun tehtävä on asetettu, niin sovelluksessa ei päässyt aloitussivulle (ellei keskeytä tehtävää). Sovelluksen lähettämät päivittäiset inspiraatiolauseet olivat osalta kadonneet taivaantuuliin, niin kävi DigiKyllillekin. Sovelluksen ehdottamia tehtäviä on paljon, mutta oman tehtävän lisääminenkin onnistuu.

Motivaation suhteen sovelluksesta oli hyötyä. Osallistujat tunnustivat, että vastasivat sovelluksen kysymyksiin onnistumisesta totuudenmukaisesti. "Eihän koneelle halua valehdella." Kävimme kivoja keskusteluja hyvinvointiin ja terveyteen liittyen. Nyt on uudet tavoitteet asetettu ja kaksi kokoontumista vielä jäljellä. Hyvinvointiteknologia selvästi kiinnostaa!

Kurkkaa alla olevalta videolta tunnelmia!

Ruutuaikaa julkisissa

”Sinäkin siinä aikuinen nainen, naama kiinni kännykässä”,  mutisi mummo ärtyneenä ja kapusi viereeni bussin penkille. ”Sitä vasebookkiakos siellä luetaan?”  Vastasin, että olen menossa kokoukseen ja katselen työasioita puhelimesta. ”Jaa, vai sellaista”. ”Eipä ennen työasioita bussissa hoidettu, mutta ei ollu tuollasia välineitäkään".

Kerroin rouvalle, että työni liittyy kännyköihin ja vieläpä senioreihin. Lientyneenä hän kertoi ostaneensa muutama kuukausi sitten älykännykän, muttei koskaan käyttäneensä sitä.  Hukkaan olivat nekin rahat menneet. Oli niin paljon ymmärrettävää eikä NE POJAT kaupassa olleet mitään kertoneet. Ottaneet rahat, pakanneet kännykän kassiin kotelossaan ja mummo matkaan hyvän päivän toivotusten kera. ”Eipä silti, en minä olisi mitään osannut niiltä kysyäkään.”

Loppumatkan käytimme kännykän pikakurssiin. Näytin mitä kaikkea sillä voi tehdä ja kuinka se yleensä ottaen toimii. Napattiin matkalta kuvakin ja sehän vasta oli oikein innostavaa. Matka oli hauska ja antoisa molemmille. Neuvoin Enter Ry:n opastuspaikkoja ja rouva päätti rohkaistuneena suunnata oppiin. Bussipysäkillä Itiksessä vielä halattiin. Kyllä se aikuisten ruutuaika julkisissa joskus kannattaa.

Karttapalvelukin kännykässä on kätevä apuväline

Sote-ammattilainen, oletko digitaitava?

Miksi sinun pitäisi olla digitaitava? Kun omaat taidot käyttää älylaitteita ja sovelluksia, voit hyödyntää uusia työtapoja ja toimintamahdollisuuksia. Korviini on kantautunut, että motivaatiota kyllä löytyy käyttää uusia työtapoja ja -välineitä. Ammattilaisten digitaitavuus edellyttää, että innostuksen lisäksi työntekijän laitteet ovat kunnossa ja työnantaja tarjoaa tarvittavan opastuksen.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten digitaitavuudesta on iloa ja hyötyä sekä heille itselleen, että asiakkaille. Monet työtehtävät nopeutuvat, kun voit esimerkiksi jo asiakkaan luona tutkia tarvittavat tiedot netistä. Voit käyttää hyödyksi pelejä, videoita ja kuvia. Kun asiakas kyselee apua kännykkänsä tai tabletin käytössä, mikäs sen upeampaa kuin se, että osaat näppäränä neuvoa häntä. Sehän auttaa senioria digiloikan ottamisessa. Kun hän osaa ja uskaltaa itse hoitaa asioitaan, se kasvattaa omanarvontuntoa ja luo turvallisuuttakin.

Olkaamme kaikki digitaitavia! Kurkkaa täältä koko stoori: Miksi DigiTaitavuutta?

Säästä rahaa ja hanki kunnon työkalut

Hep, käsi ylös, jos olet kuullut, että esimiehellä on upea älykännykkä ja liikkuvaa työtä tekevällä työntekijällä on vanhempi kapula. Jopa sellainen, jossa ei ole nettiyhteyttä tai mahdollisuutta ottaa kuvia. DigiKylli nostaa käden, surullisena! Minnalla ja Sadulla on työvälineet hyvällä mallilla, mutta olen törmännyt paikkoihin, joissa parantamisen varaa on!

Älypuhelin ei ole vain puhelin, jolla ollaan yhteydessä soittaen tai viestien. Sillä työntekijä voi hoitaa työtään monimuotoisesti. Nykyajan puhelin on viestintäväline, jolla voi seurata kalenteria, ottaa ja katsoa valokuvia ja videokuvaa, hoitaa sähköpostit, katsoa karttaa ja navigoida, voi kuunnella radiota, katsella tv-ohjelmia, tehdä esityksiä, etsiä netistä tietoa, markkinoida työtään ja yritystään. Ja sovellusten määrä on valtava, jos tarvitsee askelmittaria, se löytyy. Pimeässä apu löytyy kännykän taskulampusta. Voit tarvita ajastusta tai herätystä, sekin onnistuu. Sanakirja ja käännösapukin löytyy taskustasi. Jopa kompassi, vatupassi tai parkkikolikko löytyy sovelluksista.

Voisin kuvitella, että työnantaja haluaa, että työ sujuu nopeasti ja helposti. Työntekijän fiiliskin on positiivinen, kun hän saa tehdä asiakastyötä parhain mahdollisin laittein ja apuvälinein. Sehän luo hyvää työilmapiiriä, nostaa motivaatiota ja innovatiivisuutta. Työntekijä saa käyttää uusia työtapoja, jotka nostavat tehokkuutta. Ehkäpä työntekijä keksii myös uusia mahtavia työtapoja, jotka hyödyttävät häntä ja asiakasta lisää. Rahan ja työajan säästämisestä työnantaja varmasti pitää. Siispä panostus hyviin työvälineisiin kannattaa, tämä on minun mielipiteeni.

Herätkää esimiehet ja hankinnoista päättävät! Työvälineet ajantasalle ja tehkää DigiKylli iloiseksi.

DigiKylliä harmittaa!

Tilastot - SenioriVerkon painajainen

SenioriVerkon tavoitteena on saada iäkäs kohderyhmä mukaan verkkoyhteisöihin osallistumaan ja kokemaan yhteisöllisyyttä sekä turvallisuuden tunnetta. Kohderyhmämme on iältään 70+. Käytännössä SenioriVerkon kohdalla se tarkoittaa, että enemmistö on lähellä 80 vuotta ja vanhin hiippailee sadan vuoden tienoilla.

Tilastokeskuksen julkaisun mukaan (linkki alla) 89 prosenttia 16–89 -vuotiaista suomalaisista käyttää nettiä ja käyttäjien osuus kasvoi vuonna 2018 vain vanhimmissa ikäryhmissä. Kuulostaa kaikkiaan hyvältä vai mitä?  No joo, mutta siinäpä se haaste meille! Tilaston mukaan ne iäkkäät, jotka ovat seuranneet jotain yhteisöpalvelua ovat tässä: 65–74 -vuotiaat, 29% ja 75–89 -vuotiaat, 10 %. Meidän porukka on tuo 10 % ...niin ja minne se meidän 100-vuotias unohtui tilastoista? Tässäpä pohdittavaa.

Vuonna 2018 kerroimme iäkkäille verkkoyhteisöjen ja verkkopalvelujen hyödyistä. Olemme kertoneet mitä niissä voi tehdä ja miten liittyä. Olemme harjoitelleet yhdessä mm. WhatsAppin käyttöä. Monilla on jo älykännykkä tai tabletti mukanaan, monilla ei. Lähestymme hyödyn ja palvelujen kautta. Teemme yhdessä, kokeilemme ja opettelemme jokaisen omaan tahtiin. Jokainen oppii omalla tavallaan. Ikä ei ole se este. Suurimpia esteitä ovat laitteiden puute, uskon puute, ennakkoluulot ja tietämättömyys näistä palveluista mahdollisuuksineen. Osan iäkkäistä omaiset, kanssasisaret ja lehtijutut ovat onnistuneet pelottamaan verkkopalvelujen vaaroista.

Innostus verkkoyhteisöjä ja -palveluja kohtaan on suuri, kun ennakkoluulot on ohitettu ja palvelut tuodaan hyödyllisinä ja hauskoina mahdollisuuksina eteen. Jatkamme sitkeästi tavoitettamme kohti. Ehkä Tilastokeskuksen vuoden 2019 tilasto näiltä kohdin olisi jo noussut edes hieman. Sitä odotellessa aloitamme iäkkäiden digikuvaus- ja Instagram-ryhmät. Ehkä se auttaa tilastojakin.

Stean 2020 strategian tavoitteet ovat: yhdenvertaisuus, kohtaamiset ja voimavarat. Nämä ovat meidänkin tavoitteemme. Kohtaaminen verkossa on yhtä arvokas kuin livenäkin ja joillekin ainoa vaihtoehto. Verkkopalveluissa ja -yhteisöissä iäkäs voi kokea toimivansa yhdenvertaisena kohtaajana saaden muilta voimavaroja. Tämän eteen SenioriVerkko toimii.

Tilatokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2018

Päästä irti videoneitsyydestä, anna palaa!

Lähes jokainen suomalainen jakaa joululahjoja. Tavanomaisinta on kuulemma antaa suunnilleen viisi lahjaa. Mitä jos yksi näistä viidestä lahjasta olisikin vaikka mobiilivideo jollekin läheiselle yhteisistä hetkistä ja retkistä. Aineettomat lahjathan ovat nykyään suosittuja ja tuovat paljon hyvää mieltä. Video on edullinen vaihtoehto ja nykyään helppo toteuttaa.

Jos sinulla on älykännykkä tai tabletti ja kuvia, niin tarvitset enää sopivan sovelluksen ja hetken aikaa. Liika itsekritiikki kannattaa heittää nurkkaan. Se vie luovuuden eikä tässä mitään Oscareita haeta vaan hyvää fiilistä. Pienet "virheet" ja heilahdukset ovat vain hauskoja. Minna ja Satu tekevät usein videoita. Ei siinä kauaa nokka tuhise enää (itsekritiikkikään ei enää vaivaa).

Sovelluksia löytyy paljonkin eri käyttöjärjestelmille. Tässä muutama vinkki innokkaille. Niillä selviää videon peruskäsittelystä pienen harjoittelun jälkeen varsin hyvin ja tiedostojen vienti on vaivatonta. Satu ja Minna käyttävät iOS-sovelluksia. iMovie ja Clips ovat tietysti hyviä. Molemmilla käyttöjärjestelmillä toimiva ja helppokäyttöinen vaihtoehto on Adoben Clip. Sen saa käyttöön ilmaiseksi rekisteröitymällä Adoben pilvipalveluun. Quik ja VivaVideo toimivat myös molemmilla käyttöjärjestelmillä.

Enemmän sovelluksista ja niiden ominaisuuksista löytyy oheisten linkkien takaa.

Neljä erilaista Android-sovellusta (osa toimii myös iOS-laitteissa).
https://someco.fi/blogi/videoiden-mobiilieditointi-nelja-android-sovellusta/

Neljä erilaista Android-sovellusta.
https://someco.fi/blogi/videoiden-mobiilieditointi-nelja-ios-sovellusta/

Pelien kautta verkkopalvelujen käyttäjäksi

Teenpä pienen katsauksen vielä taannoiseen Enter ry:n järjestämään pelitapahtumaan Kampin palvelukeskuksessa. Kävijöitä oli runsaasti, kuten muinakin vuosina. Meillä oli Sadun ja Minnan kanssa tuttuun tapaan tabletit peleineen mukana ja eihän siinä ehtinyt juuri vessaan livahtaa tai vesipulloa laukusta kaivamaan, kun innokkaat pelaajat valtasivat areenan. Selkeänä erona aiempiin vuosiin oli kävijöiden omat älylaitteet. Pari vuotta sitten niitä ei juurikaan ollut, niin nytpä miltei jokaisesta laukusta tai taskusta kaivettiin jonkin sortin älyluuri tai tablettilaite esille. Ilahduttava kehityssuunta.

Pelien opastamisen ohessa ladattiin sovelluksia, lähetettiin sähköpostia, otettiin kuvaa, käytiin kurkkaamassa OmaKantaa ja otettiin chatilla yhteyttä Kansalaisneuvontaan. Satu ja Minna kertoivat myös älylaitteiden muista toimintamahdollisuuksista. SenioriVerkko on yhteisöllisyyden asialla eikä toimi varsinaisesti digiopastajana, mutta eihän me selkää käännetä jos joku sitä opastusta tarvitsee.

Sitten itse pelaamiseen ja peleihin. Enää ei lähestytty häveliäästi pelipöytiä, vaan reippaalla otteella ja iloisesti käytiin "peliluolaan". SenioriVerkon lisäksi  tapahtumassa paikalla oli Miina Sillanpää säätiön Muistipuisto sekä Vanhustyön Keskusliiton Vahvike. Enter ry:llä oli peleinä mm. Sanajahti, ristikoita, Älypää ja tietysti Counter Strike.

No, mitäpä me peluutettiin. Tässä vinkkejä kivoista tablettipeleistä. Meillä ne oli iOS-versioina, mutta useimmat tai vastaavia löytyy myös Android-käyttöjärjestelmälle. Spot the 7 difference (Spot erot - älypeli) oli oikein suosittu. Ei helpoimmasta päästä, mutta kiehtova ja innostava. Siitä syntyi ihan kilpailu yhdessä vaiheessa. Kokeneemmat pelurit innostuivat Brain It On -pelistä. Sekin vaatii paneutumista, mutta palkitsee pienellä haasteellaan ja innostaa jatkamaan tasoja. Palapeli, Jigsaw Puzzle kiinnosti heitä, jotka eivät aiemmin olleet pelailleet tai käyttäneet tablettia. Peli on helppo hahmottaa ja taso vaikenee hiljalleen edistyessä. Siitä oli hyvä lähteä kokeilemaan muutakin. Aikuisten värityskirja, Color Therapy "koukuttaa" upeillä väreillään ja visuaalisuudellaan. Se ei vaadi suurta aivoponnistelua, mutta rentouttaa ja tuo mielihyvää. Monta taiteilijaa syntyi päivän aikana. PixWordissa poimittiin sanoja ja ainainen suosikki on aivoja haastava nappipeli, Buttons and Scissors.

Näitä kannattaa kokeilla iäkkäiden kanssa ja pelata välillä itsekin. Aivot virkistyvät ja onhan nämä hauskoja. Lisäksi moni teki jälleen päätöksen hankkia älylaitteen... jollei muuta varten, niin välillä voi pelata ja katsella Ylen Areenaa tai kuunnella musiikkia YouTubesta. Siitä se sitten lähtee muukin kokeilu ja rohkeus ottaa laitteesta ja verkkopalveluista enempikin irti.

Parhaimmillaan pelaaminen on kahden ihmisen hienoa vuorovaikutusta.

Kauhusta luovuuteen

Mikä vuosi! SenioriVerkko - paluu tulevaisuuteen alkoi huhtikuussa 2018. Ihan alkuun tarkensimme innoissamme hankkeen tavoitteet ja toteutuksen. Sitten jo istuimmekin Sadun ja Minnan kanssa alas, löimme tyhjät päät yhteen - mitäs nyt. Vaikka edessä oli mahtava suunnitelma digiyhteisöllisyydestä ja rahatkin toteutukseen, iski kauhu ja tyhjyys. Mihin me lähdetään, mikä suunta ja miten. Kauhuamme lisäsi tilastokeskuksen masentavat luvut. Kohderyhmämme yli 70 vuotiaat ovat heikosti virtuaaliyhteisöjen käyttäjiä. Vuonna 2017 kohderyhmämme on seurannut jotakin yhteisöpalvelua kolmen kuukauden aikana seuraavasti: 65-74 vuotiaat 26% ja 75-89 vuotiaat 12%.

Virtuaalihahmona ja ennakkoluulottomana ehdotin jopa alkuun jonkinlaista meediopalvelua, mutta siihen Satu ja Minna ei suostuneet. He alkoivat luomaan, ideoimaan, visioimaan ja suunnittelemaan. Se kuuluisa luovuuden tappaja KIIRE, heitettiin roskikseen. Seinä täyttyi keltaisista lapuista ja kaikenmaailman fläppitauluista. Minna raahasi paikalle materiaalia hiljaisista signaaleista ja Satu huudatti Googlea. Pam, siitä se lähti.

Nyt marraskuun puolessa välissä katsomme tyytyväisinä kulunutta aikaa. Iäkäs kohderyhmämme on erittäin innostunut virtuaaliyhteisöistä, etenkin WhatsApp kiinnostaa. Instagram puhuttaa ja älykännyköitä ostellaan. Tiedonjano ja kokeilunhalu nostaa kovasti päätään ja meillä hommaa piisaa kiitettävästi.

Ei sovi myöskään unohtaa hyviä kumppaneita, uuden oppimista, hulluutta, huumoria ja sitä, että projektin suunnitteluun ja seurantaan on panostettu alusta alkaen paljon. Ja mikä parasta: uskomme, että tuo tilastokeskuksen lukema on ensi vuonna ihan erilainen.

SenioriVerkon työntekijät Minna, Satu ja DigiKylli